Erikoisartikkeli: Näin Baiaen lomakaupungista tuli syntien pesä – "Lähteet saavat jopa neitsyet kuumiksi"

Roomalaiset jättivät kaikki estot kotiin lähtiessään kesällä ylelliseen Baiaeen. Siellä lomaohjelmaan kuuluivat syrjähypyt ja orgiat, ja roomalaisten kylpyläparatiisissa jopa keisarinna saattoi käyttäytyä avoimen siveettömästi.

MTV Uutiset julkaisee artikkelin yhteistyössä Tieteen kuvalehden Historia-julkaisun kanssa.

Miehet seurasivat katseillaan naisprostituoituja, jotka kulkivat lanteet keinahdellen pitkin rantaa. Humalaiset miehet huutelivat ja viheltelivät kaunottarille. Nämä vaikuttivat ensin välinpitämättömiltä, mutta kun miehet vihjailivat tiedossa olevasta rahasta, naiset tulivat lähemmäs.

He keimailivat ja hihittivät pää kallellaan yhden miehen kertomalle rivolle sukkeluudelle. Mies oli ylipainoinen ja lemusi viiniltä, mutta kun hän sitten alkoi kouria yhtä naisista, ei tämä pannut vastaan.

Kuvaus voisi olla nykymenosta Thaimaan Pattayalla, mutta yhtä hyvin kyseessä voisi olla Rooman valtakunnan ajan suosikkilomakohde Baiae Napolinlahdella parituhatta vuotta sitten. Roomalaiset kävivät vuosisatojen ajan lomailemassa Baiaessa, jonne halukkaiden naisten ja varak­kaiden miesten lisäksi houkuttelivat leuto ilmasto, parantavat kuumat lähteet, lukuisat järvet ja hiekkarannan huvitukset. Esimerkiksi roomalainen runoilija Horatius kirjoitti:

 ”Mikään paikka maan päällä ei vedä vertoja ihanalle Baiaelle.” 

Keisaritkin viihtyivät "Pikku Roomassa"

Baiae sijaitsi lähellä Vesuviusta ja muita aktiivisia tulivuoria, minkä ansiosta sen maaperä oli erittäin hedelmällistä ja alueella oli paljon kuumia lähteitä, joissa pulppusi parantavaa mineraalivettä.

”Missään eivät lähteet pulppua yhtä anteliaasti, missään ne eivät paranna yhtä monipuolisesti kuin Baiaessa”, totesi roomalainen kirjailija Plinius vanhempi laajassa luonnonhistoriallisessa haku­teoksessaan Natu­ralis historia.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Baiaesta ovat vuodelta 178 eaa., mutta siitä kehittyi Rooman kaupungissa asuvien vauraiden lomailijoiden paratiisi vasta vajaa vuosi­sata myöhemmin.

Vain päivän laivamatkan päässä Roomasta saattoi päästä eroon pääkaupungin lemusta ja rentoutua ylellisissä huviloissa, joista aukesivat näköalat Napolinlahdelle. Siellä saattoi myös virkistäytyä valtavissa kylpy­löissä, joihin johdettiin vettä kuumista lähteistä maanalaisia kanavia pitkin.

Kesäpalatsi Baiaessa oli välttämättömyys kaikille, jotka katsoivat kuuluvansa Rooman eliittiin, ja kansan suussa kaupunkia alettiin pian kutsua lempi­nimellä ”Pikku Rooma”.

Myös lukuisat keisarit, kuten Caesar, Claudius, Nero ja Domitianus, omistivat palatseja Baiaessa. Ne sijaitsivat korkeimmilla kielekkeillä, kun taas tavallisten äveriäiden roomalaisten oli tyydyttävä rakentamaan luksushuvilansa meren tuntumaan. Arvostetuimmat alueet sijaitsivat lähellä kuumia lähteitä.

Patsain ja pylväin koristelluissa puutarhoissa ihastuttivat rehevät puut javärikäs kukkaloisto. 

Äveriäimmät rakennuttivat puutarhoihinsa suolavesiakvaarioitakin. Kenraali Lucullus teetti jopa akveduktin vuoren halki, jotta hänen rakkaat mureenansa saisivat uiskennella tuoreessa merivedessä. Kalat eivät näet olleet syömistä varten vaan lemmikkejä.

Muun muassa keisari Domitianus antoi kaloilleen nimet, ja runoilija Martialik­sen mukaan hän koulutti ne niin, että ne tottelivat hänen kutsuaan.

Himo heräsi kylpylöissä

Ylelliset puitteet eivät olleet Baiaen ainoa houkutin. Siellä niin miehet kuin naisetkin saattoivat toteuttaa villeimmät fantasiansa ja hurjastella tavalla, jota Roomassa ei aina suvaittu.

Esimerkiksi vuonna 2 jaa. viettelijän käsikirjan kirjoittanut kuuluisa roomalainen runoilija ja naistenmies Ovidius kehotti miehiä lähtemään naistenmetsästykseen Baiaeen, sillä kaupunki oli täynnä myöntyväisiä naisia. 

Hänen mukaansa kuumat lähteet saavat jopa neitsyet kuumiksi ja halukkaiksi.

Myös roomalainen kirjailija ja tutkija Marcus Terentius Varro oli huomannut kuumien lähteiden vaikutuksen. Varron mukaan kylpylöissä käynnin jälkeen vanhat pariskunnatkin käyttäytyivät kuin vastarakastuneet ja naimattomat naiset lähtivät kainostelematta seikkailuihin lukuisien kumppanien kanssa.

Syrjähypyt olivat tavallisia

Baiaessa eivät hurjastelleet vain naimattomat, vaan siellä myös avioliiton kahleet unohtuivat. 

Satiirisia runoja tuttavapiirinsä skandaalinkäryisistä tekemisistä kirjoittanut Martialis kertoo esimerkiksi siveästä Lavinasta, joka oli ”jopa moraalisesti ankarampi kuin miehensä” mutta villiintyi kylpylävierailulla Baiaessa niin, että unohti miehensä ja livisti erään nuorukaisen matkaan.

Myös runoilija Propertius tiesi hyvin, miten Baiae saattoi vaikuttaa siveisiinkin naisiin.

Kun hänen rakastamansa Cynthia lähti lomalle Baiaeen, hän aneli tätä palaamaan Roomaan ja välttämään ”rakkauden tuhon”.

”Jätä mahdollisimman pian turmeltunut Baiae. Ne rannat erottavat monen rakastavaisen parin tiet. Ne vihaavat ja vahingoittavat viattomia naisia. Baiaen ja sen kielletyn rakkauden yllä lepää kirous”, Propertius kirjoitti.

Vuonna 41 jaa. valtaan noussut kei­sari Claudius ei kuitenkaan ilmeisesti tuntenut kaupungin mainetta, sillä hän rakennutti sinne huvilan vaimolleen Valeria Messalinalle. Kevytken­käinen Messalina oli sitkeiden huhujen mukaan aiemmin työskennellyt väärällä nimellä bordellissa ja osallistunut siellä halukkaasti orgioihin jopa 25 miehen kanssa. 

Baiaessa hänen ei tarvinnut vältellä hovin tuomitsevia katseita ja hän saattoi viedä syrjähyppynsä aivan uusiin ulot­tuvuuksiin.

”Hänen sydämessään ei ollut mitään kunniakasta, vaan se oli himon turmelema”, kirjoitti roomalainen historioitsija Tacitus. Messalina teloitettiin vuonna 48 jaa. hänen vietettyään häitä erään rakastajansa kanssa huolimatta siitä, että hän oli naimisissa Claudiuksen kanssa.

Lemmenjärven viettelykset

Baiaessa roomalaiset kävivät usein ilta- ja yöaikaan romanttisilla veneretkillä kaupungin lähellä sijaitsevalla Lucrinusjärvellä. Filosofi Senecan mukaan ruusuköynnöksin koristeltuja veneitä oli järvellä niin tiheässä, että sen pinta oli kuin kukkamattoa.

Veneillä vieraita viihdyttivät soittajat ja laulajat, ja kavaljeerit yrittivät varastaa suudelmia mielitietyiltään. Seneca paheksui syvästi järven villiä menoa, sillä hän tunsi myös naimisissa olevia naisia, jotka houkuteltiin veneisiin ja vieteltiin. Hän kutsui Lucrinusjärven veneretkiä ”seilaaviksi syrjähypyiksi”.

”On paikkoja, jotka viisas mies tunnistaa moraalille vieraaksi”, Seneca varoitteli erästä ystäväänsä noin vuonna 65 jaa. ”Baiae on paikka, jota on syytä välttää.”

Ei ole tiedossa, tunsiko varakas nainen Clodia paikan maineen, kun hän muutti Baiaeen perittyään sieltä huvilan. Runoilija Catullus oli ihastunut Clodiaan ja ylisti häntä 25 kuuluisassa rakkausrunossaan ”Lesbialle”, kuten hän ihastustaan kutsui. Se ei kuitenkaan tehnyt Clodiaan vaikutusta. 

Hänestä tuli kurtisaani, niin kutsuttu amica, ja hänellä kerrotaan olleen 300 rakastajaa, jotka hemmottelivat häntä lahjoin, vene­retkin ja juhla-aterioin.

Vuonna 56 eaa. Clodia syytti oikeudessa erästä entistä rakastajaansa siitä, että tämä oli yrittänyt myrkyttää hänet. Syytettyä puolusti roomalainen poliitikko ja juristi Cicero, joka tunnettiin Rooman parhaana puhujana. Oikeuskäsittelyn aikana Cicero sai kerrottua kaiken Clodian irstaasta elämästä.

”Baiae ei tyydy puhumaan vaan se suorastaan huutaa koko maailmalle naisesta, jonka seksuaaliset taipumukset ovat niin turmeltuneet, että hän ei edes kätke himojaan yöhön vaan tuo ne esiin julkisesti ja päivän­valossa”, Cicero jylisi. 

Hänen puheensa tekivät niin suuren vaikutuksen, että syytetty päästettiin vapaaksi ja Clodian nimi painui ikuiseen lokaan.

Baiaessa oli naisia joka lähtöön

Amicat olivat prostituoitujen yläluokkaa, ja heitä riitti ylellisessä lomakaupun­gissa. Monet heistä lähtivät Roomasta lomakaudeksi Baiaeen, sillä he tiesivät, että siellä raha liikkui. Amicat hallitsivat käytöstavat ja osasivat esittää musiikkia, käydä sivistynyttä keskustelua ja luoda paljon hienostuneemman eroottisen ilmapiirin kuin rahvaanomaisissa ilo­taloissa. 

Heidän luonaan miehet saattoivat myös vierailla pelkäämättä koston­himoisen aviomiehen raivoa.

Kaupungissa oli kuitenkin paljon muutakin tarjottavaa. Kaduilta, rannalta ja kapakoista löytyi prostituoituja joka hintaluokassa, ja bordellissa käyminen oli yhtä arkipäiväistä kuin leivän tai viinin ostaminen.

Mikäli tarjonta ei miellyttänyt jota­kuta vaurasta roomalaismiestä, hän saattoi aina vetäytyä kesäpalatsiinsa, jossa häntä odottivat kuuliaisiksi koulitut kotiorjat valmiina täyttämään kaikki herransa tarpeet.

Meri nieli Baiaen 

Vaikka Baiaesta puhuttiin paljon pahaa, se houkutteli roomalaisia lomailijoita vuosisatojen ajan ja sen taru päättyi vasta kun luonto nousi sitä vastaan.

Vulkaanisen toiminnan seurauksena maa painui vähitellen Baiaen alueella, ja vuoden 300 tienoilla meri alkoi vallata kaupunkia. 

Esimerkiksi osia keisari Claudiuksen palatsista vajosi seitsemän metrin syvyyteen. Seuraavien vuosi­satojen aikana meri nieli joka vuosi kaupungista yhä enemmän, ja huvilat ja tiet jäivät veden alle.

Loputkin loiston rippeet katosivat, kun muslimimerirosvot 700-luvulla hyökkäsivät kaupunkiin ja jättivät jäljelle vain rauniot. 


Vuonna 1500 alueella riehunut malaria tyhjensi Baiaen lopullisesti sen viimeisistäkin asukkaista. Baiaen paikalla on yhä nähtävissä joitain raunioita ja jälkiä roomalai­sista kylpylöistä, mutta suurin osa muinaisesta lomaparatiisista on nykyään merenpinnan alla enää sukeltajien ilona. 

Lisää Historia-julkaisun artikkeleita: 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.