EU etsii ulospääsyä talouskriisiin

Euroopan neuvoston puheenjohtaja, Tšekin pääministeri Mirek Topolanek ja Euroopan komission puheenjohtaja, portugalilainen José Manuel Barroso keskustelivat Brysselissä ennen huippukokousta. Kuva: EPA

EU elää tällä hetkellä kolmen kriisin kuristuksessa. Rahoitusmarkkinoiden kriisi on johtanut talouskriisiin, joka on tulossa pahimpaan vaiheeseensa. Sen seurauksena on jo syntymässä työllisyyskriisi. EU-maiden työttömyysprosentin odotetaan nousevan 10 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.

EU-maiden johtajat ovat parhaillaan koolla Brysselissä etsimässä ulospääsyä tilanteeseen. Yksi kaksipäiväisen kokouksen keskeisistä tehtävistä on laatia viesti huhtikuun alussa Lontoossa pidettävään johtavien teollisuusmaiden G20-kokoukseen.

Vanhanen: Rahoituslaitokset stressitestiin

Suomi toivoo,että EU vaatisi pureutumista ongelmien ytimeen eli rahoituslaitosten tilanteeseen. Pääministeri Matti Vanhasen mielestä keskeisten rahoituslaitosten taseet pitäisi "läpivalaista". Mahdolliset ongelmat tulisi hoitaa heti pois päiväjärjestyksestä. Vain näin luottamus palautuu, ja raha saadaan taas liikkumaan, mikä on edellytys sille, että tehtaiden pyörät pyörivät.

Suomessa tällainen Vanhasen peränkuuluttama "rahoituslaitosten stressitesti" on tavallaan menossa koko ajan Rahoitustarkastuksen valvonnan muodossa.

"Ei lisää rahaa elvytykseen"

Yhdysvallat on moittinut viime päivinä EU:ta siitä, että Eurooppa ei elvytä yhtä paljon kuin Yhdysvallat. EU ei kuitenkaan aio pumpata lisää rahaa elvytykseen, koska jäsenmaat katsovat, että niillä ei ole varaa ottaa lisää velkaa.

EU-maat ovat aiemmin päättäneet laittaa jokainen omista budjeteistaan elvytykseen 400 miljardia euroa eli yli 3 prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta.

EU kuitenkin valmistautuu lainaamaan lisää rahaa Kansainväliselle valuuttarahastolle, IMF:lle, jotta se voi auttaa kriisistä pahiten kärsiviä maita, etenkin Itä-Euroopan uusia EU-maita.

EU:ssa on myös heräämässä keskustelu siitä, mitä tehdään, jos joku euro-ryhmän maista ei enää selviä omillaan. Näin voi hyvinkin vielä käydä, sillä etenkin Irlannilla ja Kreikalla menee jo todella heikosti.

Euro-ryhmällä ei ole sääntöjä sille, miten moisessa tilanteessa toimittaisiin. Euro-maiden kesken on kuitenkin vahvistumassa linja, että tällaisessa tilanteessa ei kutsuttaisi IMF:ää apuun, vaan euro-maat auttaisivat pulaan joutuneita.

Iso riita pienestä rahanipusta

Jo joulukuun huippukokouksessa EU päätti pienestä, EU:n rahoittamasta elvytyspaketista. Se on vain 5 miljardia euroa eli todella vähän verrattuna siihen, että EU-maat käyttävät yhdessä omista bubjeteistaan noin 400 miljardia.

Surkuhupaisaa on se, että talouskriisin keskellä EU-maat ovat tuhlanneet kolme kuukautta aikaaa riitelemällä paketin sisällöstä. Jokainen maa yrittää kahmia itselleen etuja.

Suomelle tärkeää olisi saada mukaan Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapelihanke. Suomi todennäköisesti maksaa EU:n rahoituspaketista suuremman osuuden kuin mitä se siitä hyötyy.

Kohti Kööpenhaminaa

Huippukokouksessa on esillä myös ilmastonmuutoksen torjuminen. Suurin osa EU-maista katsoo, että EU:n on pysyttävä edelleen ilmastotaistelun eturintamassa. Tämä tarkoittaa sitä, että EU pitäisi kiinni kunnianhimoisista päästöjen leikkaustavoitteistaan ja rahoittaisi myös kehitysmaiden hankkeita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Eräät EU-maat haluaisivat kuitenkin käyttää rahansa toisin - etenkin tässä taloudellisessa tilanteessa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.