EU-kokous sopi talouskriisien hoidosta - mitä päätettiin?

EU-maat ovat valmiita tekemään pieniä muutoksia unionin perussopimukseen. EU-maiden johtajat sopivat asiasta huippukokouksessa Brysselissä, jossa päätettiin luoda unionille talouskriisien hallintamekanismi.

Hallintamekanismia tarvitaan takaamaan euroalueen vakaus, jos jokin euromaa uhkaa mennä konkurssiin. Siinä määritellään, miten vastaisuudessa hoidetaan konkurssin partaalle joutuneen euromaan velat.

Mutta mitä järjestelmä pitää sisällään? Kysymyksiin vastaavat MTV3:n EU-toimittaja Anna Sjöholm ja ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

- Se tiedetään, että velan antajat eli pankit halutaan jatkossa jonkinlaiseen vastuuseen. Suomi antoi tänään konkreettisia ideoita tuosta mekanismista, se voisi sisältää esimerkiksi sen, että kaikki euromaat sisällyttäisivät velkapapereihinsa samanlaisen sitoumuksen takaisinmaksusta ja mukana voisi olla esimerkiksi joku pantti, kertoo EU-toimittaja Anne Sjöholm.

Minkälaisia takuita on siitä, että euromaat eivät jatkossakaan ole vastuussa toistensa veloista?

Toimittaja Anne Sjöholmin mukaan Suomen ehdotuksesta velkavastuuasiasta sovittiin niin, että siitä taatusti pidetään kiinni.

Saksan mukaan euroalueen vakaus voidaan taata vain tekemällä muutoksia EU:n perussopimukseen. Mitä kaikkea Saksa haluaa?

- Se on oikeastaan kaikille muille maille vielä hyvin epäselvää, vaikka tästä asiasta on määrä päättää lopullisesti jo joulukuussa. kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että muutokset yritetään tehdä mahdollisimman pieniksi ja rajatuiksi, koska kukaan ei halua samanlaista rumbaa kuin Lissabonin-sopimuksesta viimeksi tuli, niitä neuvotteluja kun käytiin melkein kymmenen vuotta. Tämä sopimushan astui voimaan vain vajaa vuosi sitten ja on todellinen yllätys, että EU näin nopeasti lähtee tuota sopimusta avaamaan, Sjöholm sanoo.

Mitä tapahtui Saksan vaatimukselle siitä, että sääntöjä rikkovalta malta vietäisiin äänioikeus?

- Saksa ajoi asia todella tiukasti, mutta muut vastustivat sitä vielä järeämmin. Käytännössä asia haudattiin.

Suomi halusi vahvistaa komission asemaa. Onnistuttiinko siinä?

- Siitä on aika erilaisia näkemyksiä. Pääministeri Mari Kiviniemen tulkinnan mukaan komission asema on nyt vahvempi.

- Ranska ja Saksahan halusivat alun perin, että Euroopan presidentti olisi hoitanut tuon kriisimekanismin valmistelun, mutta Suomi onnistu kampeamaan sen komissiolle. Pitää kuitenkin huomata, että täällä päätettiin samalla että komission pitää kuunnella tiiviisti EU-presidenttiä valmistelutyössä. Eli käytännössä komissio on presidentin tiukassa poliittisessa talutusnuorassa, Sjöholm kertoo.

Myös ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen toteaa, että komission valta vahvistui tämänpäiväisessä huippukokouksessa.

- Kyllä tässä kävi niin, että palloa annettiin takaisin komissiolle, josta se oli kovasti vyörynyt (EU:n presidentin Herman) van Rompuyn johtaman työryhmän suuntaan. Pidän hyvänä sitä, että kyse on lakipaketista ja komissio on tuossa lainsäädäntötyössä se, jolle vallan pitää kuulua. Sillä tavalla palattiin hiukan oikean marssijärjestykseen.

Missä asioissa EU:n presidentti on syönyt EU:n valtaa?

- Tässä on tietysti nyt alkutilanne, kun on tullut uusi vahva toimija ja presidentin pitäisi Euroopan neuvoston johtajana johtaa Euroopan unionia. Mutta silloin kun on kyse lainsäädäntötyöstä, silloin unionin pitäisi toimia kommissio-parlamentti -akselilla, Tiilikainen sanoo.

Miksi Suomi ajattelee niin vahvasti, että vahva komissio on pienten maiden etu?

- Komission toimintaan on ikään kuin sisäänrakennettu sellainen tarve, että e tarvitsee laajalti jäsenmaiden tukea ehdotustensa läpi menoon, suurten tuki ei riitä. Näin komissio on siis suuntautunut toimimaan laajassa yhteistyössä myös pienten jäsenmaiden kanssa ja se ajaa unionin yhteistä etua. Sillä tavalla komissio joutuu pieniä maita noteeraamaan riippumatta siitä, keitä komissaarit ovat, Tiilikainen linjaa.

EU alkaa valmistella perussopimuksen muuttamista. Kuinka vaikea ja pitkä operaatio siitä uhka tulla?

- Lähiviikot ovat ratkaisevia tässä suhteessa: mennäänkö ihan minimalistisen mallin mukaan hyvin pienillä muutoksilla, mahdollisesti niin, että Eurooppa neuvosto neuvottelee ja päättää. Vai avataanko perinteinen hallitusten välinen konferenssi, joihin on perinteisesti aina tunkua, niihin kun yritetään tuoda muitakin asioita. Kuinka laajaksi agenda kasvaa, se nähdään nyt lähiviikkoina. Tiilikainen ennustaa.

Lue myös:

(MTV3)

Katso Helena Petäistön raportti:

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.