EU myöntää epäonnistumisen Länsi-Balkanilla

Euroopan unioni myöntää tuoreessa raportissaan jatkuvat vaikeudet ja epäonnistumiset Länsi-Balkanilla. Serbiaa kuvataan raportissa "mustaksi aukoksi". Unionin toimintaa alueella perätään harkittavaksi kokonaan uudelleen. Asia ilmenee raportista, jota jäsenmaiden johtajien oli määrä käsitellä myöhään tänä iltana Lissabonin huippukokouksessa.

EU:n ulkopolitiikan johtajan Javier Solanan ja ulkosuhdekomissaari Chris Pattenin paperissa ehdotetaan yhden yhteisen strategian luomista. Päätöksenteko, budjetti ja muut toiminnat halutaan saattaa yhteen, nyt toiminta ja rahat on hajotettu useaan ohjelmaan.

Raportin mukaan Serbian huononeva sisäinen tilanne osoittaa, että EU:n on syytä tarkistaa politiikkaansa. Vaikeuksista esimerkkinä mainitaan väkivallan jatkuminen joillakin alueilla. Etnisten ryhmien välisten riitojen ratkominen on hidasta. Erityisesti Mitrovican tilanne on tulenarka. Serbihallinto on Solanan ja Pattenin mielestä suurin syy ongelmiin ongelmien jatkumiseen. Serbiaa kuvataan alueeksi, joka uhkaa naapurimaiden rauhaa ja talouskehitystä.

Miloseviciin ei uskota


Länsi-Balkanin vakauteen ei uskota niin kauan kuin Slobodan Milosevic pysyy vallassa. EU on painostanut

Milosevicin vastainen mielenosoitus

Serbian hallintoa eristämisellä ja pakotteilla. Toisaalta väestöä on tuettu humanitaarisella avulla ja oppositiota kannustettu eri keinoin.

-Lähestymistapa ei ole tuottanut toivottuja tuloksia, raportissa huomautetaan. Länsi-Balkanin rikollisryhmien harjoittama ihmisten, huumeiden ja aseiden laittoman kaupan todetaan vaikuttavan myös EU-maihin. Korruptiota on raportin mukaan kaikkialla, ja se murentaa rahanpesun ohella koko yhteiskuntaa. EU on syytänyt Länsi-Balkanin alueelle noin 9 miljardia euroa eli 53 miljardia markkaa vuodesta 1991 lähtien. Summa sisältää myös jäsenvaltioiden tuen. EU:n tukea on arvosteltu hitaaksi, byrokraattiseksi ja huonosti kohdennetuksi.

Jäsenmaita kehotetaan pohtimaan, operoiko alueella liikaa organisaatioita ja onko meneillään liian paljon päällekkäisiä prosesseja. Pelkästään Kosovossa on 36 000 sotilasta ja 800 siviilipoliisia. Paikalla on myös yli sata kansalaisjärjestöä. Merkittävästä Euroopan läsnäolosta ollaan yhtä mieltä, mutta saatuja tietoja ei koota systemaattisesti yhteen. Kansalliset ja kansainvälisten järjestöjen intressit eivät mene aina yhteen, raportissa huomautetaan.

Raportti suosittaa tuen järkevämpää yhteensovitusta sekä koordinointia. EU:n olisi tehtävä selväksi, että vakaussopimus korvaa muut sopimukset. Lisäksi olisi perustettava nopean toiminnan rahasto mm. ei-sotilaallista kriisinhallintaa varten. EU kantaa Länsi-Balkanilla huolta lisäksi samasta asiasta kuin Mosambikin tulva-alueille. Yhteisö myöntää paljon rahallista apua, mutta ei saa näkyvyyttä panostukselleen. CNN:n televisiokanavat ovat yleensä siellä, missä amerikkalaiset avustushelikopterit pelastavat hätäänjoutuneita.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.