EU ratifioi Kioton pöytäkirjan yksimielisesti

EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisöjen komissio tallettavat tänään yhtä aikaa Kioton pöytäkirjan ratifioimiskirjat YK:n päämajassa New Yorkissa. EU:ssa pöytäkirjan ratifiointi eli vahvistaminen on kaksivaiheinen: sen lisäksi, että EU ratifioi pöytäkirjan, kukin jäsenvaltio vahvistaa sen omalta osaltaan erikseen. Suomessa eduskunta hyväksyi ratifiointipäätöksen toukokuun alkupuolella ja tasavallan presidentti vahvisti päätöksen 24. toukokuuta.

Kioton pöytäkirja tulee voimaan, kun sen on ratifioinut vähintään 55 YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen sopimuspuolta. Näiden 55 maan joukossa on kuitenkin oltava teollisuusmaita siten, että niiden yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt kattavat vähintään 55 prosenttia kaikkien teollisuusmaiden päästöistä vuonna 1990.

Tällä hetkellä Kioton pöytäkirjan on allekirjoittanut 84 maata, ja sen on ratifioinut tai siihen on liittynyt 54 maata. Ratifiointivalmistelut ovat käynnissä myös useissa EU:n ulkopuolisissa maissa, esimerkiksi Islannissa, Japanissa, Norjassa ja Sveitsissä sekä kaikissa EU:n hakijamaissa.

EU kehottaakin muita teollisuusmaita ratifioimaan Kioton pöytäkirjan mahdollisimman pian, jotta se tulisi voimaan ennen YK:n kestävän kehityksen huippukokousta elo-syyskuussa Johannesburgissa. EU jatkaa myös keskusteluja Yhdysvaltain kanssa tieteellisen ja teknisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se aio ratifioida Kioton pöytäkirjaa.

EU:n jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöt ovat yhteensä 29,5 prosenttia kaikista maailman päästöistä. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 EU:n päästöt vähentyivät 3,5 prosenttia. Suunnan ylläpitäminen vaatii kuitenkin määrätietoista toimintaa. EU:n jäsenmaat ovat jo laatineet ja ryhtyneet toteuttamaan kansallisia ilmasto-ohjelmia. Komissio on käynnistänyt Euroopan ilmastonmuutosohjelman, jonka puitteissa se valmistelee muun muassa lainsäädäntöehdotuksia, jotka vahvistavat yhteisön nykyistä ilmastopolitiikkaa.

Kioton pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 1997 täydentämään YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimusta, jonka tavoitteena on vähentää ilmastonmuutokseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja. Kioton pöytäkirjassa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä keskimäärin vähintään 5,2 prosenttia vuoden1990 päästöistä. Velvoite on täytettävä vuosina 2008-2012. Tämä yleisvelvoite on Kioton pöytäkirjassa jaettu edelleen maakohtaisiksi velvoitteiksi. EY:n vähennysvelvoite on 8 prosenttia.

EU:n sisäisen ns. taakanjakosopimuksen perusteella 8 prosentin vähennysvelvoite on jaettu jäsenmaiden kesken. Osa jäsenmaista joutuu vähentämään päästöjä, kun taas osa (Portugali, Kreikka, Espanja, Irlanti, Ruotsi) voi jopa lisätä niitä vertailuvuodesta. Tämä taakanjakosopimus on vahvistettu juridisesti ratifioinnin yhteydessä.

Suomen velvoite on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2008-2012 keskimäärin vuoden1990 tasolla. Suomessa pöytäkirjan velvoitteiden toimeenpanoon on varauduttu valmistelemalla kansallinen ilmastostrategia. Sen mukaan tärkeimmät toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi liittyvät energia- ja liikenneratkaisuihin, rakentamiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun, maa- ja metsätalouteen sekä jätehuoltoon.

Kioton pöytäkirja avattiin allekirjoittamista varten YK:n päämajassa New Yorkissa 16.3.1998. EU:n jäsenvaltiot allekirjoittivat sen samanaikaisesti kestävän kehityksen ministerikokouksessa New Yorkissa 29.4.1998.

Ratifiointiasiakirjojen talletus tapahtuu alkuillasta Suomen aikaa (klo 10.45 New Yorkin aikaa). EU:ta edustavat tilaisuudessa puheenjohtajamaan Espanjan johdolla Ruotsin, Irlannin ja Alankomaiden ympäristöministerit. Muista EU-maista ovat paikalla maiden pysyvät edustajat YK:ssa. Komissiota edustaa ympäristökomissaari Margot Wallström. YK:n pääsihteeri Kofi Annan tapaa EU:n edustajat lounaalla.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.