EU yrittää hillitä laitonta maahanmuuttoa

Euroopan unioni hakee tehokkaampia keinoja laittoman maahanmuuton estämiseksi. Ilmiön vakavuutta lisää EU-maiden näkökulmasta se, että ihmisten salakuljetusta harjoittavien taustalta löytyy myös huume- ja asekauppaa. Unionissa toivotaan parempaa yhteistyötä varsinkin Marokon ja Albanian kanssa, joiden kautta ihmisten salakuljetusta erityisesti tapahtuu. Tällä hetkellä tilanne ei EU:n silmissä ole likimainkaan tyydyttävä. Marokossa poliisin toimet ihmisten salakuljettajia vastaan ovat tehottomia ja johtavat harvoin oikeustoimiin. Albaniassa hallituksen heikkous mahdollistaa rikollisten laajamittaisen toiminnan tällä alueella.

Marokosta on tullut kauttakulkumaa monien muiden Afrikan maiden kansalaisille, jotka parempien olojen toivossa yrittävät päästä laittomasti Eurooppaan. Albanian kautta virtaa laittomasti mm. kurdeja, intialaisia, pakistanilaisia ja kiinalaisia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön keräämien tietojen mukaan Albaniassa ihmisten salakuljetusta järjestää ainakin 25 rikollisryhmää, joilla on yhteyksiä paikallisiin viranomaisiin sekä Italian, Kreikan ja Turkin rikollispiireihin.

Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita selvittänyt EU-maiden virkamiestyöryhmä on arvioinut myös laittoman maahanmuuton tilaa ja tehnyt siitäkin ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Virkamiestyöryhmän työn tuloksia esitellään maanantaina EU-maiden oikeus- ja sisäministereille Luxemburgissa. Työ on osa mm. turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin keskittyvän Tampereen huippukokouksen valmistelua. Työryhmän tarkastelussa ovat olleet Marokon ja Albanian lisäksi Irak, Afganistan, Somalia ja Sri Lanka. Jokaisen maan osalta on pyritty selvittämään, mitkä tekijät panevat ihmiset hakeutumaan muualle joko turvapaikan toivossa tai laittomina maahanmuuttajina. Maakohtaisiin toimintasuunnitelmiin sisältyy myös ehdotuksia siitä, mitä EU voisi tehdä muuttopaineiden hillitsemiseksi.

Sota, nälkä ja toivo paremmasta

Tutkimustyön tulokset eivät yllätä. Ihmisiä ajaa pois kotimaastaan sodat, muut levottomuudet, ihmisoikeuksien loukkaukset, työttömyys, nälkä ja toivo paremmista elinoloista muualla. Syyt vaihtelevat tai painottuvat eri tavoin maasta riippuen. Samoin myös työryhmän suositukset. Yhteinen linja niistä kuitenkin löytyy: EU:n pitäisi tukea maiden sisäisten konfliktien sovittelua ja toimivan yhteiskunnan luomista. Usein tarvitaan myös humanitaarista apua ja tukea suoranaisen köyhyyden poistamiseksi.

Tutkituista maista masentavin tilanne on Somaliassa. Maassa ei ole ollut keskushallitusta sitten vuoden 1991, myös yhtenäinen oikeusjärjestelmä puuttuu. Sisällissotien jälkeen maa on edelleen jakautunut keskenään kilpailevien klaanien valvomiin alueisiin. Somaliasta lähtöisin olevia turvapaikan hakijoita oli vuonna 1997 rekisteröity 61 maassa ympäri maailmaa. Viidessä naapurimaassa somalipakolaisia asuu yli puoli miljoonaa, monet pakolaisleireillä. EU-maissa somaleja arvioidaan olevan yhteensä noin 120 000. Suomessa somaleja asui EU:n tilaston mukaan viime vuonna runsaat viisi tuhatta.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.