Ilmastokokoukselta odotetaan ratkaisua päästökaupasta

Hollannissa, Haagissa, on alkanut kansainvälinen ilmastokokous, jonka aikana yli 160:n maan edustajat yrittävät sopia Kioton ilmastosopimuksen tulevaisuudesta. Kiotossa sovittiin kolme vuotta sitten hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä kasvihuoneilmiön jarruttamiseksi. Yksikään teollisuusmaa ei kuitenkaan ole vahvistanut sopimusta.

Kehitysmaat toivovat, että Haagissa päästään vihdoin sopuun siitä, millä ehdoin teollisuusmaat voivat ostaa kehitysmailta näiden hiilidioksidipäästökiintiöitä.

Nicaragua odottaa hiilipäästökauppaa

Nicaragua

Nicaragua on yksi niistä kehitysmaista, jotka odottavat hiilipäästökaupan käynnistymistä suurin toivein. Ajatus hiilinielujen myynnistä rikkaille länsimaille on tullut Nicaraguaan ennen muuta Suomen vetämän kehitysyhteistyöhankkeen kautta.

Nicaraguassa on vielä jäljellä suuria sademetsäalueita. Puut sitovat ilmasta monin kerroin enemmän hiiltä kuin mitä maan oma enegiantuotanto, teollisuus ja liikenne synnyttävät. Maan saamasta hiilipäästökiintiöstä jää siis osa käyttämättä ja sitä valmistaudutaan nyt myymään ulkomaille.

Maan ympäristöministeri Roberto Stadhagen toivoo, että maa saisi 350 miljoonaa markkaa vuodessa myydessään päätökiintiöitä. Stadhagenin mukaan myös yhteistyöstä muiden Väli-Amerikan maiden kanssa neuvotellaan. Hän uskookin, että kauppaa tullaan käymään yhdessä, isompana alueena.

Nykyisten metsävarojen lisäksi Nicaraguassa voitaisiin metsittää uudelleen suuria maa-alueita. Myytävää hiilinielua voidaan suurentaa myös muuttamalla omaa energiankulutusta ympäristystävällisemmäksi. Ilmastonmuutos-projektin päällikkö Kari Ahti sanoo, että tähän mennessä alueella on käytetty ainoastaan 25 prosenttia sähkövoimapotentiaalista. Myös aurinkoenergiaa on vaikka kuinka paljon, ja samaten bioenergiaa.

Hiilikauppaa hankaloittaa kuitenkin vielä moni tekijä, kuten korruptio ja muut väärinkäytökset. Suomalaisasiantuntijan mielestä hanke kuitenkin kannattaa. -Tämähän on hyvä keino opettaa näitä maita toimimaan rehellisesti ja käyttämään rahoja niinkuin ne on suunniteltu. Tässä ei todellakaan voi toimia niin että pistetään nämä rahat johonkin muualle, Kari Ahti painottaa.

Monissa kehitysmaissa kiistellään jo siitä, mihin käytetään ne rahat, jotka hiilinielujen myynnistä saadaan. Ainakin Nicaraguassa valtio aikoo pistää kaiken omaan taskuunsa eli mitään ei anneta niille alkuperäsikansoille jotka elää sademetsissä, hakkivat niistä elantonsa ja pitävät niistä samalla myös huolta. Paremmin saattaa käydä niille viljelijöille, joiden entisiä peltoja aiotaan metsittää. Valtio ainakin lupaa heille osan hiilinielutuloista.
(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.