Islaminvastainen ilmapiiri värittää Ranskan tulevia vaaleja

Ranska valmistautuu ensi kevään presidentinvaaleihin varsin tulehtuneessa ilmapiirissä. Jatkuvat terrori-iskut ovat ruokkineet islaminvastaista mielialaa ja lisänneet jännitteitä maahanmuuttajia kohtaan.  

Vaaliteemat ovat sen mukaisia: Islam, identiteetti, maahanmuutto ja terrori-iskujen lietsoma turvattomuuden tunne hallitsevat keskustelua.  

Kyselyjen mukaan valtaosa äänestäjistä pitää kuitenkin taloutta vaalien avainteemana. Vain kolmasosa nostaa maahanmuuton ykkössijalle.  

Poliittisen keskustelun suuntaa ohjailee populistinen Kansallinen rintama, jonka linja perustuu islamin ja maahanmuuton vastustamiseen.  

Nicolas Sarkozy, 61  
-Tasavaltalaispuolueen johtaja ja ex-presidentti, joka kosiskelee populisteille valuneita ääniä kovalla maahanmuuttolinjallaan. Impulsiivisena ja pöyhkeänäkin pidetty persoona jakaa vahvasti mielipiteitä. Johti Ranskaa vuosina 2007-2012. Tyylistään tarkkana hän sai liikanimen bling-bling-presidentti. Aiempaan vaalirahoitukseen liittyvät sotkut varjostavat kampanjointia.  
  
Alain Juppe, 71  
-Ranskan politiikan konkari, joka on toiminut sekä ulko- että pääministerinä. Maltillisena pidetty konservatiivi, joka on pannut kiihkeänä vellovassa maahanmuuttokeskustelussa jäitä hattuun. Nauttii laajaa tukea keskustaoikeiston keskuudessa. Sarkozyn haastajana luonnehdittu myös nössömäiseksi ehdokkaaksi.  
  
Marine Le Pen, 48  
-Kansallisen rintaman johtaja on ollut jo vuosia Ranskan politiikan nouseva tähti. Hän on tehnyt avoimen rasistisena pidetystä puolueesta vähitellen laajemmin hyväksyttävän. Ratsastaa islamin ja maahanmuuton vastaisella linjalla. EU-parlamentin jäsen on myös kärkäs EU:n vastustaja. Vahva ehdokas presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Mahdollisuudet voittoon ovat kuitenkin hyvin heikot.   
  
Francois Hollande, 62  
-Johtanut Ranskaa vuodesta 2012. Historiallisen huonot kannatuslukemat ovat jatkokauden tiellä. Sosialistipresidentin suosiota painaa mm. korkealla pysyvä työttömyys. Ei ole vielä ilmoittanut, pyrkiikö toiselle kaudelle. Kyselyjen mukaan putoaisi ensimmäisellä kierroksella. Yksi haastajista on vahvasti vasemmistolaista talouslinjaa ajava Arnaud Montebourg.  

- Retoriikka että islam on lähtökohtaisesti ongelma, on lyönyt läpi hyvin voimakkaasti, sanoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc.  

Valtion suhde uskontoon ja vähemmistöjen asema ovat olleet Ranskassa jatkuvia kiistanaiheita. Kesällä noussut myrsky musliminaisten burkini-uima-asuista kuvastaa maan vaikeaa suhdetta islamiin.  

"Erittäin huolestuttavaa" kehitystä  

Ranskassa on vahva sekularismin perinne, jossa valtio ja uskonto pyritään erottamaan toisistaan. Uskonnollisten symbolien kuten huivien käyttö valtion kouluissa on kielletty.  

- Vähemmistöjen pitäisi sulautua homogeeniseen kansakuntaan. Kaikki saavat kotona tehdä mitä haluavat, mutta julkisen sfäärin käsite on aika laaja, Clerc sanoo.  

Ristiriidat ovat paisuneet, kun vähemmistöjen ääni on voimistunut ja kansakunnan yhtenäisyys murentunut. Islaminvastainen mieliala on Clercin mukaan Ranskassa omaa luokkaansa muuhun Eurooppaan verrattuna.  

- Historioitsijana näen sen erittäin huolestuttavana kehityksenä. Jos esitetään yksi ryhmä ja sanotaan, että he ovat kansakunnan ulkopuolisia ja uhkaavat meitä, ei tarvitse mennä kovin kauas taaksepäin nähdäkseen, mitä tällainen retoriikka on tuonut Eurooppaan.  
Politiikan asiantuntija Thomas Guenole jakaa huolen. Pariisilaisessa Sciences Po -yliopistossa opettavan Guenolen mielestä ranskalainen keskustelu lietsoo ”paranoidista suhtautumista” islamiin ja muslimeihin.  

- Muslimina sinua pidetään syyllisenä terrorismin tukemiseen, kunnes ilmaiset ääneen, ettei se pidä paikkaansa. Tämä logiikka on vainoa.  

Le Penillä muuri vastassa  

Ilmapiiri näkyy presidentinvaalien asetelmissa. Tällä hetkellä näyttää melko selvältä, että Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen pääsee vaalien toiselle kierrokselle.  

Le Penillä ei kuitenkaan katsota olevan todellisia mahdollisuuksia presidentiksi. Tiukan paikan tullen vasemmisto ja oikeisto ovat perinteisesti yhdistäneet voimansa Kansallista rintamaa vastaan. Näin kävi myös presidentinvaaleissa 2002, kun Le Penin isä Jean-Marie Le Pen raivasi tiensä toiselle kierrokselle.  

Sittemmin Kansallisen rintaman linja on muuttunut laajemmin hyväksyttäväksi. Puolueen retoriikka on uinut sitä haastavien poliitikkojen puheisiin. Asiantuntijoiden mukaan maltillinen enemmistö on kuitenkin yhä Le Penin valtaannousun tiellä.  

Tasavaltalaisten Nicolas Sarkozy yrittää paluuta Elysee-palatsiin myötäilemällä Le Penin islamofobista linjaa. Sarkozy haastaa puolueensa maltillisemman siiven edustajan Alain Juppen marraskuun esivaalissa.  

Kyseisellä vaalilla voi olla kauaskantoinen vaikutus Ranskaan ja koko Eurooppaan. Sosialistien heikon aseman takia tasavaltalaisten ehdokas on todennäköisimmin Ranskan seuraava presidentti.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.