Jokaiselta suomalaiselta 20 euroa ilmastorahaa kehitysmaille

EU-maat antavat kehitysmaille odotettua enemmän rahaa ilmastotalkoisiin lähivuosina.

Asiasta päästiin sopuun tänään Brysselissä päättyneessä huippukokouksessa. Päätöksen tarkoituksena oli vauhdittaa Kööpenhaminassa meneillään olevia ilmastoneuvotteluita. YK:n ilmastojohtaja Yvo de Boer kiittikin välittömästi EU:n ratkaisua Kööpenhaminasta käsin, ja totesi lupauksen vauhdittavan merkittävästi maailmanlaajuisia ilmastoneuvotteluita.

Sopu lähivuosien tuesta

EU-maat lupaavat kehitysmaille yllättäen jopa hieman odotettua enemmän tukea, eli vuosittain 2,4 miljardia euroa vuosina 2010-2012. EU laskee, että kun muut teollisuusmaat tulevat mukaan, summa nousee seitsemään miljardiin vuosittain.

Lopulta kaikki EU-maat antavat tukea, vaikka esimerkiksi Puola uhkasi ennen kokousta pitää kukkaronsa nyörit tiukasti kiinni. Tosin osa vakavien talousvaikeuksien kanssa kamppailevista EU-maista antaa vain hyvin vähän.

Britannia ja Ruotsi kuuluvat suurimpiin lahjoittajiin. Myös Suomi on yksi avokätisimmistä, koska Suomi kuuluu EU:n varakkaisiin valtioita. Suomi antaa kolmen vuoden aikana yhteensä 110 miljoonaa euroa.

- Pitkässä juoksussahan tämä on hyttysen surinaa siihen verrattuna mitä tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan. Suomen osalla tämä on reilu 20 euroa asukasta kohden vuodessa. Jatkossa Suomen osuus nousee ehkä noin kymmenkertaiseksi. Ja se ei ole mikään tavaton summa siinäkään tapauksessa, totesi pääministeri Matti Vanhanen Brysselissä kokouksen jälkeen.

Entä jatko?

Kansalaisjärjestöt olisivat toivoneet, että EU olisi sopinut myös siitä, paljonko EU antaa kehitysmaille vuoden 2012 jälkeen

EU katsoo, että viimeistään vuonna 2020 kehitysmaiden pitäisi saada vuosittain 100 miljardia euroa ilmastoapua. Vielä on auki, miten tuo raha kerätään ja mikä siitä olisi EU:n osuus.

Uutta vai vanhaa rahaa?

Kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt pelkäävät, että teollisuusmaat maksavat ilmastotalkoita kehitysyhteistyöhön aiemmin suunnatulla rahalla. Ne vaativat, että ilmastonmuutoksen torjuntaan on saatava selvästi uutta rahaa, jotta se ei ole pois kehitysavusta.

PääministeriVanhanen totesi, että on erittäin vaikeaa arvioida, miten paljon tänään sovitusta apupaketista on uutta tai vanhaa rahaa. Esimerkiksi Suomi on etukäteen varannut budjetissaan aiempaa enemmän rahaa kehitysavun ilmastorahoitukseen ja varautunut siten Kööpenhaminan sopimuksen velvoitteisiin.

Metsäkiista ei noussut esiin

Ranska ei suunnitelmistaan huolimatta nostanut huippukokouksessa esiin aiemmin sovitusta poikkeavaa mallia laskea metsien hiilinieluroolia.

Pääministeri Matti Vanhanen sanoi, että Ranskan ajama malli makaisi Suomelle pahimmillaan jopa 500 miljoonaa euroa vuosittain. Jo tästäkin syystä Suomi ei halua lähteä muuttamaan taktiikkaa, jolla EU on päättänyt edetä Kööpenhaminan neuvotteluissa.

Ranskan esittämä malli olisi Ranskalle edullinen, koska se suosi maita, joissa on nuorta metsää. Monet kansalaisjärjestöt puolestaan katsovat, että tämä malli olisi oikeudenmukaisempi ja estäisi paremmin metsähakkuita. Asia nousee esille todennäköisesti vielä Kööpenhaminan neuvotteluissa.

Katso ympäristöministeri Paula Lehtomäen haastattelu

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.