"Jos kansaa kuristetaan liikaa, se nousee kapinaan": 60 vuoden takainen Unkarin kansannousu oli varoittava esimerkki ääripolitiikasta

"Help us, help us". Tällainen viesti tuli lauantai-iltana 3. marraskuuta 1956 Unkarin uutistoimisto MTI:ltä Suomen Tietotoimistolle. Pian yhteydet katkesivat.

Unkarissa elettiin kansannousun kahdettatoista päivää. Monet unkarilaiset sotilasjoukot olivat siirtyneet puolustusasemiin eri puolille Budapestia. Illalla neuvostojoukkojen poistumisesta neuvottelemassa ollut unkarilaisdelegaatio pidätettiin neuvostojoukkojen esikunnassa. Sunnuntaina neuvostojoukot hyökkäsivät.

Kansannousussa kuoli ja haavoittui tuhansia

– 23.10. Budapestissä ihmiset kerääntyivät osoittamaan solidaarisuutta puolalaisia kohtaan. Samalla vaadittiin uudistuksia Unkariin ja toivottiin neuvostojoukkojen poistuvan maasta. Aseellinen konflikti radiotalolla.

– 24.10. Budapestiin saapuivat ensimmäiset neuvostoliittolaiset panssarivaunut. Imre Nagy nimitettiin pääministeriksi. Vallankumoukselliset kävivät aseellisia taisteluita unkarilaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen kanssa.

– 26.10. Mielenosoituksia eri puolilla maata.

– 27.10. Kansalliskaarteja perustettiin ympäri maata.

– 28.10. Pääministeri Imre Nagy ilmoitti aloittavansa neuvottelut neuvostojoukkojen poistamiseksi maasta.

– 30.10. Radiossa ilmoitettiin yksipuoluejärjestelmän lakkautuksesta ja vapaiden vaalien valmistelusta.

– 31.10. Uusia neuvostojoukkoja tuli Unkariin.

– 1.11. Neuvostojoukot sulkivat Unkarin lentokentät. Hallituksen istunnossa Unkari julistettiin puolueettomaksi. Unkari irtisanoutui sosialististen maiden sotilasliitosta Varsovan liitosta.

– 4.11. Neuvostojoukot hyökkäsivät. Kiivaita taisteluita vallankumouksellisten ja neuvostosotilaiden välillä.

– 7.11. Janos Kadarin johtama hallitus palasi Neuvostoliitosta.

– Vallankumouksellisten puolella kaatui noin 2 500 ja haavoittui lähes 20 000 ihmistä. Aseettomia mielenosoittajia kuoli tulituksissa noin 350.

– Noin 200 000 unkarilaista pakeni länteen.

– Vankeuteen tuomittiin 20 000 ja internointileireille 13 000 ihmistä. 230 ihmistä teloitettiin.

– Imre Nagy teloitettiin kesällä 1958.

Lähes kaksi viikkoa jatkunut kansannousu kukistettiin, ja Janos Kadarin johtama hallitus saapui Budapestiin neuvostoliittolaisilla panssarivaunuilla. Iltapäivällä sen jäsenet vannoivat virkavalan.

– Unkarin kansannousu on mielestäni yksi kylmän sodan merkittävimmistä tapahtumista, joka jätti myös vahvan muistijäljen koko Itä-Eurooppaan ja muuallekin, sanoo Unkarin historian ja nykyisyyden hyvin tunteva yhteiskuntatieteen tohtori Heino Nyyssönen.

Sunnuntaina on kulunut 60 vuotta kansannousun alkamisesta. Katso alta Kymmenen Uutisten juttu aiheesta.


Henkinen taustatuki 

Tulkinnat kansannoususta ovat Nyyssösen mukaan vaihdelleet eri aikoina. 

– Oliko kyse sosialismin uudistamisesta, kommunismin lopettamisesta, nationalismista vai mistä. Kaikki tämä on kiistanalaista.

Tapahtuma on yksi Unkarin historian tutkituimpia, ja sitä on Nyyssösen mukaan ideologisoitu moneen suuntaan.

– Monet tutkijat, minä mukaan lukien, näkevät kansannousussa neljä pääsuuntausta. Oli sosialismia uudistamaan pyrkivä puolueoppositio, keskustalaisia suuntauksia, katolisia konservatiiveja ja äärioikeisto. Nämä kaikki kohtasivat siinä tilanteessa. Selvää on, että kansannousu oli antistalinistinen ja suuntautui vallitsevaa sosialismin muotoa vastaan.

Janos Kadarille ja vallassa olleelle puolueelle kansannousu merkitsi vastavallankumousyritystä, joka piti kukistaa. Samalla se kuitenkin vaikutti siten, että vähitellen Unkarissa voitiin ruveta toteuttamaan pieniä vapauksia ja liberaalimpaa uudistuspolitiikkaa.

– Kansannousu oli myös suuri varoittava esimerkki siitä, millaisiin tuloksiin ääripolitiikalla voidaan päätyä. Eli jos kansaa kuristetaan liikaa, se nousee kapinaan.

Toisinajattelijaryhmille koko Itä-Euroopassa Unkarin kansannousu merkitsi Nyyssösen mukaan henkistä taustatukea.

Kansannousu ja päivänpolitiikka 

Tämän päivän Unkarissa kansannousun juhlallisuudet ovat Nyyssösen mukaan tiukasti hallituksen käsissä. Muistissa ovat kansannousun 50-vuotisjuhlien aikaiset suuret mellakat. Tosin myös sunnuntaina on luvassa opposition mielenosoituksia. 

– Tilanne Unkarissa on yllättävän kiristynyt. Maan suurin päivälehti lakkautettiin. Oli kansanäänestys, joka myös jakoi kansaa. Tänä syksynä on tullut myös ilmi epäilyttäviä korruptiotapauksia. Tilanne on siis kireä, mutta yllättyisin, jos vuoden 2006 tapahtumat toistuisivat.

Poliitikot käyttävät 1956 kansannousua myös päivänpolitiikassa. Näin teki esimerkiksi pääministeri Viktor Orban puheessaan Saksan Baijerissa tällä viikolla.

– Puheessaan Orban yhdisti vuodet 1956 ja 1989 sekä vuoden 2015 pakolaiskriisin. Hänen mukaansa aina noin 30 vuoden jälkeen Unkari on tiennäyttäjä ja Euroopan puolustaja: vuonna 1989 avaamalla rajat ja nyt sulkemalla ne. Aika kaukaa haettu ajatus siis, Nyyssönen toteaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.