Karjala takaisin, kun Krimikin? Asiantuntija lyttää haaveilut

Krimin niemimaan liittäminen osaksi Venäjää on edennyt valtavaa vauhtia. Presidentti Vladimir Putinin puheet siitä, että Krimin luovuttaminen Ukrainalle vuonna 1954 oli perustuslain vastaista, on saanut Suomessa myös villit Karjala-fantasiat käyntiin.

Voisiko toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolle menetettyjä Karjalan alueita periä takaisin kansanäänestyksellä? Venäjän-asiantuntija laittaa sutkauttelijoille ämpärillisen jäitä hattuun.

– No näitä sutkautuksia on tässä tietenkin liikkunut. Niin kauan kun ne ovat sutkautuksia, niin se on ihan ok. Toivottavasti kukaan ei ota ihan vakavissaan, tuumii Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Krimiin verrattuna pelkät faktat tekevät Karjalan palauttamistoiveet käytännössä mahdottomiksi.

– Alueella on muutamia tuhansia, jotka polveutuvat suomalaisista isovanhemmista ja puolestaan 800 000 muuta kuin suomensukuisten kansojen edustajaa. Suuri osa ei ole mitenkään hinkumassa Suomeen liittymistä, Kangaspuro arvioi.

Kyse ei olisi pelkästään Suomen ja Venäjän välisestä asiasta.

– Toisen maailmansodan jälkeisiä rauhansopimuksia ja rajojen vahvistamia olivat Pariisissa mukana tekemässä myös sodan voittajavaltiot, Yhdysvallat, Britannia ja Ranska.

Rapistuneeseen kuntoon 70 vuodessa päässeen alueen kunnostaminen olisi myös lähes mahdoton taakka Suomelle, eikä vain nykyisessä taloustilanteessa.

– Kannattaa mennä katsomaan sitä infrastruktuuria, missä kunnossa se on, Kangaspuro vihjaa palauttamishankkeen puuhahenkilöille.

Vasta-argumenttina hankkeen kalleudelle on pidetty Karjalan alueen metsäresursseja ja puutavaraa, joilla olisi tarkoitus maksaa hankkeen investoinnit takaisin.

– Kyllä meillä sitä puuta täällä Suomessakin riittää, ja metsä- ja paperiteollisuus on silti kriisissä. Miten se nyt yhtäkkiä olisi niin kauhean erilaista Suomeen liitetyssä Karjalassa, kun ei se kauhean paljon kukoista nykyisen Venäjän puolellakaan. Maailmanmarkkinat nyt ovat vain muuttuneet, ja tuotantoa on siirretty globalisaatiosta johtuen muualle päin maailmaa, Kangaspuro sanoo.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.