TV-Opas

Kartta: Saudi-Arabian ja Iranin valtataistelu – näin öljyvarannot jakautuvat Lähi-idässä

Saudi-Arabian ja Iranin nokittelua Lähi-idässä vauhdittaa myös länsimainen autoilija huoltoasemalla. Persianlahti on maakaasun ja öljyn eldorado. Öljyn rajusti laskenut hinta ei lievennä alueen mahtimaiden vastakkainasettelua. 

Saudi-Arabia on vuosikymmeniä ollut lännen energiahuollon yksi kulmakivistä. Öljyä länteen, lännestä aseita ja saudien kuningashuoneen suojelua. Tilanne on muuttumassa.

Saudi-Arabian hallinto saa tuloistaan 90 prosenttia öljystä. Öljyn hinta on romahtanut vuoden 2014 yli 100 dollarin barrellihinnasta (tynnyri) nykyiseen 30-40 dollariin.

Saudi-Arabia ei kuitenkaan ole pyrkinyt nostamaan tynnyrihintaa leikkaamalla tuotantoaan. Näin se ainakin yrittää ajaa muita tuottajia pois tuotannosta, tai tehdä sen niille kipeän kalliiksi.

Saudeissa öljytynnyrin tuotantohinta on noin kymmenen dollaria, kun monissa muissa tuotantomaissa Lähi-idän ulkopuolella se on moninkertainen. Tuotannon tekee edulliseksi hyvä laatu, helppo saatavuus ja runsaat varannot.

Öljyn halpuus iskee kuitenkin Saudi-Arabiaankin, pidemmällä aikavälillä. Sen budjettivaje kasvaa, ja vaikka valuuttavarannot ovat suuret, saudien roopeankan säiliöstä valuu koko ajan rahaa pois.

Maan tuotantorakenne on yhä yksipuolinen ja väestö kasvaa nopeasti, noin 30-miljoonaisesta väestöstä reilut kaksikolmasosaa on alle 30-vuotiaita.

Kun lähes kaikki on ollut ilmaista

Saudit ovat tottuneet siihen, etteivät verot rasita, asuminen sähkö ja vesi ovat tuettuina halpaa, terveydenhoito ja koulutus ovat ilmaista, ja halveksitut siirtotyöläiset tekevät likaiset ja vaaralliset työt. Naisten heikko asema sulkee pois potentiaalista osaamista ja työvoimaa. 

Viime vuonna valtaan noussut kuningas Salman täyttää 81 tässä kuussa. Seuraaja on uutta sukupolvea ja laajan kuningashuoneen sisällä taistelu valtaistuimesta vain kasvaa. Asemia haetaan jo. Saudijohto yrittää etsiä kuumeisesti ratkaisuja talouden monipuolistamiseen ja väestön tyytyväisenä pitämiseen.

Se on myös heittänyt ilmaan ajatuksen, että valtion omistama maailman suurin öljyntuotantoyhtiö ja maailman suurimmaksi yhtiöksikin väitetty Aramco ainakin osin yksityistettäisiin.

Saudi-Arabia on poliittisessa murroskohdassa. Talouslehti Economist puhuu muutoksen hiekkamyrskystä.

Geologia kuningashuoneen pelkona

Saudien kuningashuonetta huolettaa myös geologia.

Alla olevasta kartasta näkyvät maakaasu- ja öljyesiintymät Persianlahden alueella. Niistä suuri osa on shiiojen asuttamilla alueilla, Saudi-Arabiassa maan itäosassa. Saudiarabialaisista 10-15 prosenttia on shiioja.

Shiiamuslimit ovat äärivanhoillisen ja wahhabilaisen sunni-islamin mukaan elävän Saudi-Arabian silmissä kerettiläisiä. Niinpä pahimmissa painajaisunissaan ja vainoharhoissaan saudit näkevät, että maan itäinen osa lähtee omille teilleen. Niin tuskin käy, mutta Saudi-Arabian kaltoin kohdellut shiiat ovat viime aikoina protestoineet asemaansa.

Saudi-Arabia teloitti äskettäin saudihallintoa rauhanomaisesti vastustaneen shiiaoppineen Nimr al-Nimrin. Teloitus herätti ärtymystä paitsi lännessä, myös maan öljyalueella Itäisessä provinssissa, missä uutistoimisto Reutersin mukaan mielensoittajat vaativat kuningashuonetta kaadettavaksi.

Persianlahden (tai arabeille Arabianlahden) toisella puolella on shiiateokraattinen Iran. Se on ollut lännen vihollinen vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta lähtien (shaahi Reza Pahlavin Iran oli ennen sitä tärkeä Yhdysvaltojen liittolainen).

Länsi lähentyy Irania

Nyt 80-miljoonainen Iran on lähestymässä länttä – vaikein, epävarmoin ja molemmin puolisin epäluuloisin askelin, mutta tämä suhde on lämpenemässä.

Keskeinen tekijä tässä on viime vuonna aikaansaatu sopimus Iranin ydintuotannon rauhanomaisuudesta valvonnan alla. Kansainvälisiä pakotteita Irania vastaan ryhdytään purkamaan, jos kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA raportissaan YK:n turvallisuusneuvostolle toteaa, että Iran on toteuttanut sopimuksen velvoitteet. 

Ulkomaiset sijoittajat odottavat malttamattomina Iranin markkinoille pääsyä, mukaan lukien öljy- ja maakaasutuotantoon. Iranilla on tarjottavanaan myös suhteellisen hyvin koulutettu väestö, tosin byrokratia ja korruptio rehottavat.

Saudi-Arabia on Yhdysvaltojen ohella maailman johtava öljyntuottaja. Vuonna 2014 saudit tuottivat päivässä 11,6 miljoonaa tynnyriä. Pakotteiden ja vanhentuneen infrastruktuurin vaivaama Iran tuotti noin 3,4 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Molemmilla on yhä valtavat öljyvarannot maan alla, Iranin maakaasuvarat ovat toiseksi suurimmat Venäjän jälkeen. Toissa vuonna EU:n tuontiraakaöljystä yhdeksän prosenttia tuli Saudi-Arabiasta. Yhdysvaltojen vastaava luku oli 13 prosenttia.

Saudit pyhien paikkojen herroja

Saudi-Arabia ja Iran ovat alueen suurvaltoja luonnonvarojensa, väestöjensä, sijaintinsa ja edustamiensa uskontohaarojen johtomaina.

Saudi-Arabiassa sijaitsevat pyhät kaupungit, jokavuotisen, monimiljoonaisen pyhiinvaelluksen kohde Mekka, ja Medina. Öljyrahallaan kuningashuone on levittänyt uskonnollisten koulujen ja instituutioiden kautta wahhabismiaan eri puolilla maailmaa.

Persialainen Iran puolestaan esiintyy shiialaisuuden poliittisena ja uskonnollisena keskuksena. Uskonnollinen ja poliittinen päätäntävalta on nivottu yhteen, ja oppositiota tukahdutetaan tarvittaessa surutta ja väkivaltaisesti.

Saudien ja Iranin vaikutusvalta näkyy niiden rajojen ulkopuolella. Ne näyttävät pelaavan poliittista nollasummapeliä sekä Lähi-idässä että sen ulkopuolisten liittolaisten tuesta. Ne syyttävät toisiaan erilaisten toiselle vihamielisten voimien tukemisesta.

Iran on vuosia tukenut muun muassa Syyriaa, jota yhä johtaa shiialaisiksi usein luettaviin alaviitteihin kuuluva Bashar al-Assad, jonka hallinto on ainakin muodollisesti ollut uskontoa korostamaton.

Kaikki shiiat eivät katso Iraniin

Irakin hallituksessa ja parlamentissa shiioilla on vahva ote, kaksi kolmasosaa irakilaisista on shiioja. Maan öljyntuotantoa on paljon shiiojen alueilla. Saudit syyttävät Irania myös Jemenin shiioihin kuuluvien zaidilaisten houthi-kapinallisten tukemisesta, joita Saudi-Arabia pommittaa.

Iranin todellista tukea Jemenissä on vaikea todentaa, mutta selvää on, että sille on edullista, että esimerkiksi Irakissa shiioilla on vahva asema. Toisaalta shiialaiset arabit eivät välttämättä pidä suurimpana uskonnollisena auktoriteettinaan Iranin oppineita, vaan Irakin Najafissa asuvaa suurajatolla Ali al-Sistania.

Vuoden 2011 arabikumoukset järkyttivät Saudi-Arabiaa. Diktaattoreita kaatui, ja saudihallinto kiirehti mahdollista tyytymättömyyden purskahdusta ennalta ehkäistäkseen jakamaan kansalaisilleen miljardeittain rahaa elämisen pehmentämiseksi.

Saudit suuttuivat suurelle liittolaiselleen Yhdysvalloille siitä, että se tuki kansannousuja, erityisesti Egyptissä. Washingtonissa saudien kommentit ja wahhabilainen toiminta puolestaan herättää vähintään närää.

Saudien turvallisuudentunnetta horjuttaa myös Syyrian tilanne.

Maa tukee al-Assadin vastaisia aseellisia ryhmittymiä, joiden kirjava joukko vaihtelee maallisista salafisteihin ja jihadisteihin. Kuningashuoneen kaatamista vannoo puolestaan äärijärjestö Isis. Paradoksaalista on, että Isis on wahhabien lailla ja heidän ideologiastaan inspiraatiota saanut äärisunnalainen järjestö.

Saudit ja Iran tuskin sotaan

Iranin ja Saudi-Arabian riitely tuskin johtaa maiden väliseen sotaan. Saudeilla on yhdysvaltalaista huipputeknistä kalustoa, mutta Iranilla suuri väestö.

Poliittista hegemoniataistelua käydään nyt niiden tukemien liittolaisten kautta.

Suhdetta kärjistävät myös sattumat. Viime syyskuun pyhiinvaelluksella Mekassa tallautui kuoliaaksi ainakin yli 2 000 ihmistä. Sadat heistä olivat iranilaisia shiioja. Iran syyttää Saudi-Arabiaa välinpitämättömyydestä ja tietojen pimittämisestä.

Persianlahden öljy- ja maakaasuvaltioista Qatar on sunnienemmistöinen. Sen suhteet Saudi-Arabiaan eivät kuitenkaan ole aina olleet lämpimät.

Myös öljystä suurimmat vientitulonsa saavassa Yhdistyneissä arabiemiraateissa on 10-15 prosentin shiiavähemmistö.

Öljyvientiin nojaa myös sunnienemmistöinen Kuwait, jonka väestöstä shiioja on 30-40 prosenttia.

Saudit tukivat Bahrainia

Shiiaenemmistöistä Bahrainia johtaa sunnimonarkia, jonka tueksi Saudi-Arabia lähetti asevoimiaan keväällä 2011, tukahduttamaan tyytymättömien kansalaisten protesteja.

Erilaisissa kriiseissä ja konflikteissa välittäjäksi pyrkivä Omanin sulttaanikunta puolestaan on enimmäkseen sunnien ja shiiojen päävirtauksista erillisten ibadiittien asuttama. Se on öljystä riippuvainen, mutta tuotantomäärät ovat pieniä naapureihin verrattuna.

Uusituvan energian läpimurrosta huolimatta fossiiliset polttoaineet pyörittävät yhä maailmaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.