Kettutarhat kiinni Ruotsissa

Kettutarhaus loppuu vuodenvaihteessa Ruotsissa.

Syynä kettutarhauksen loppumiselle on Ruotsin eläinsuojelulakiin liittyvä uusi määräys, joka edellyttää kaivamismahdollisuutta tarhaketuille. Ruotsissa on tänä vuonna ollut toiminnassa vain kolme kettutarhaa.

Ruotsin turkiseläinten kasvattajien liiton toiminnanjohtaja Östen Mörnstam pitää säälittävänä sitä, että Ruotsin hallituksen ja viranomaisten näkemykset kettutarhauksesta ovat ristiriidassa keskenään. Ruotsin viranomaiset eväsivät tarhaajilta mahdollisuuden tutkia edelleen uuden määräyksen käytännön mahdollisuuksia.

Suomalaistutkijat tarjosivat yhteistyötä

Suomalaiset tarhaeläinten hyvinvointitutkijat, dosentti Hannu Korhonen ja tohtori Teppo Rekilä esittivät jokin aika sitten yhteistyössä Ruotsin tarhaajien liiton ja yhden tarhaajan kanssa maatalousviranomaisille tutkimushanketta, jolla kettujen kaivamismotivaatiota ja tarvetta maakontaktiin olisi selvitetty kevään 2001 aikana. Viranomaiset kuitenkin kieltäytyivät yhteistyöstä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n toiminnanjohtaja Gustav Smulter vahvisti, että näin on todellakin tapahtunut. Smulter oudoksui lisäksi sitä, että Ruotsi saattaa voimaan määräyksen, joka ei edistä eläinten hyvinvointia, mutta tekee käytännössä kettutarhauksen mahdottomaksi Ruotsissa.

Ruotsin kettutarhaus on vuosikymmenet ollut verrattain pienimuotoista. Tänä vuonna Ruotsi tuotti noin
4000 ketunnahkaa, joka vastaa yhden suomalaisen keskivertokettutarhan tuotosta. Suomen kokonaistuotanto on runsaat kaksi miljoonaa ketunnahkaa.

Suomessakin tutkitaan

Kettujen käyttäytymistä maapohjalla nykyisiin tuotanto-olosuhteisiin verrattuna on tutkittu pääasiassa Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Viimeksi aihetta koskeva tutkimus Suomessa tehtiin MTT:n Kannuksen tutkimusasemalla yhteistyössä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Tutkimus saatettiin päätökseen tämän vuoden toukokuussa.

Tutkimuksen mukaan maapohjalla kasvatettavat ketut kaivoivat ainoastaan satunnaisesti. Ne lisääntyivät verkkopohjalajitovereitaan huonommin eikä niiden terveydentila ollut hyvä. Tulokset olivat pitkälle yhteneväisiä aiemmin saatujen tulosten kanssa. Kaivamismahdollisuutta edellyttävä lisäpykälä tehtiin Ruotsin eläinsuojelulakiin jo vuonna 1993, mutta sen voimaantuloa siirrettiin tammikuun 2001 alkuun.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.