Kirgisia pyytää Venäjältä sotilaallista apua

Kirgisian väliaikaishallituksen presidentti Roza Otunbajeva pyytää Venäjältä sotilaallista apua uudelleen leimahtaneiden väkivaltaisuuksien suitsimiseen Kirgisiassa. Otunbajeva keskusteli tilanteesta Venäjän pääministerin Vladimir Putinin kanssa myöhään eilisiltana.

Yhteenotot leimahtivat Etelä-Kirgisiassa torstai-iltana uzbekki- ja kirgiisinuorison kahakasta. Väkivalta levisi kuitenkin pian eri puolille kaupunkia. Ainakin 60 ihmistä on kuollut ja noin 800 loukkaantunut. Useita rakennuksia on sytytetty tuleen ja kaduilla on kuulunut konekiväärien tulitusta. Kirgisiaan on julistettu poikkeustila ja öinen ulkonaliikkumiskielto suureen osaan maata.

Lue lisää Kirgisian konflitkin taustoista Mirja Sipisen blogista

- Olen allekirjoittanut kirjeen, jossa pyydän presidentti Dmitri Medvedeviltä kolmannen osapuolen joukkoja Kirgisiaan. Eilisen jälkeen tilanne on päässyt hallinnasta. Tarvitsemme ulkopuolisia sotilasjoukkoja rauhoittamaan tilanteen. Siksi vetoamme Venäjään, Otunbajeva sanoi tv-puheessaan.

Myös Kirgisian Moskovan-suurlähetystön edustalle kerääntyi lauantaina satoja kirgiisi- ja uzbekkimielenosoittajia, jotka vaativat Venäjää apuun.

Etninen konflikti ruokkii valtataistelua

Tunnelma Oshissa on ollut latautunut Kirgisian huhtikuisesta vallankumouksesta lähtien. Osh on syrjäytetyn presidentin Kurmanbek Bakijevin vahvinta tukialuetta, ja juuri sinne presidentti pakeni pääkaupungista Bishkekistä vallankumouksen jälkeen. Oshista Bakijev perheineen jatkoi matkaansa Valko-Venäjälle.

Osh on myös Kirgisian etnisen uzbekkivähemmistön keskittymä. Vuonna 1990 etniset ryhmät ottivat yhteen Oshissa ja satoja sai surmansa. Viime vuodet rinnakkaiselo on kuitenkin ollut rauhallista.

Uuden hallituksen mukaan Bakijenvin tukijoukot ovat nyt käyttäneet etnisiä kahakoita hyväkseen.

- Täällä on entisen hallituksen tukijoita, jotka äskettäin vaiennettiin ja syrjäytettiin, kertoi talousministeri Temirbek Sarijev puhelimitse Komsomolskaja Pravda-lehdelle Oshista.

- Nyt heillä on itseluottamusta, eikä heidän tarvitse pelätä seuraamuksia, joten he ovat koventaneet vaatimuksiaan.

Kirgisian mellakat ovat hermostuttaneet Venäjää ja Yhdysvaltoja, joilla molemmilla on omat sotilastukikohdat Kirgisiassa. Yhdysvallat käyttää Manasin tukikohtaansa Afganistanin sodan huoltoreittinä. Venäjä puolestaan valvoo Keski-Aasian ilmatilaa lähes Manasin vieressä sijaitsevasta Kantin tukikohdasta käsin.

Myös Kiina ja Euroopan unioni ovat huolissaan tilanteesta ja EU:n ulkoministeri Catherine Ashton on vaatinut hallitusta toimimaan järjestyksen palauttamiseksi.

(MTV3 - STT)

(11.06)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.