Mainos

Kommentti: Merkel on runttaamassa tyynesti jo kolmannen demarihaastajan

Liittokansleri Angela Merkelin johtama oikeisto jyräsi murskavoittoon Saksan suurimmassa osavaltiossa. Berliinin rautarouva otti samalla pitkän askeleen kohti neljättä kanslerikautta.

Koko Saksa kohisi koko alkuvuoden Schulz-ilmiöstä.

Saksan demarien kansleriehdokas, EU-parlamentin entinen puhemies Martin Schulz nosti puoleensa kannatusluvut jyrkkään nousuun. Karismaattinen kansanmies kipusi itse nopeasti kanslerikisan ykköseksi ohi 13 vuotta Saksaa hallinneen Angela Merkelin.

Sukat lähtivät pyörimään rividemarien jaloissa. Moni äityi repimään hurmiossa piikkejä oikeistovetoisen hallituksen aamukammasta. EU:n mahtimaa tuntui etenevän vääjäämättä kohti vallanvaihtoa. Punavihreä tulevaisuus häämötti.

Liittokanslerin kristillisdemokraattisessa puolueessa levisi paniikki. Ainoa, joka pysyi rauhallisena, oli Merkel itse. Hän ei arvostellut median suitsuttamaa haastajaansa. Ei järjestänyt kriisikokouksia. Eikä hakenut omista riveistä syyllisiä suosion nopeaan laskuun.

Merkelin oikeat siirrot

Kokeneiden kristillisdemokraattien mukaan liittokansleri säilytti tyyneytensä ja teki kaksi ilmeisen ratkaisevaa oikeaa siirtoa. Niiden ansiosta Martin Schhulzista saattaa tulla jo kolmas Merkeliin kompastuva demarihaastaja.

Merkel keskittyi koko kevään kansainvälisiin asioihin eikä työntänyt julkisuudessa lusikkaansa sisäpolittisiin soppiin. Kulissien takana hän kuitenkin rohkaisi aseenkantajiaan ottamaan tiukemman linjan suhteessa ulkomaalaisiin ja kasvaviin sisäisiin turvallisuushaasteisiin.

Sisäministeri Thomas de Maiziere kävi pari viikkoa sitten julkisuudessa töräyttämässä, etteivät islamilaisten naisten burkat kuulu Saksaan. Media tyrmäsi ministerin höläytyksen, mutta moni tavallinen saksalainen tulkitsi viestin juuri niin kuin Merkel halusi: oikeistovetoinen Berliinin hallitus ei anna maan islamisoitua viime vuosien pakolaisvyörystä huolimatta.

Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaalikamppailussa ponneton kärkiehdokas Armin Laschet lähti Berliinin ohjeistamana ratsastamaan sisäisellä turvallisuudella. Kaikkien yllätykseksi kristillisdemokraatit etenivät osavaltion suurimmaksi puolueeksi.

Vastus Trumpille je Maylle

Samaan aikaan Merkel itse näytti äänestäjille eleettömän tehokkaasti, että kukaan muu ei Saksassa eikä Euroopassa pysty panemaan kampoihin Valkoisen Talon uudelle arvaamattomalle isännälle Donald Trumpille ja brexitiä uhmakkaasti toteuttavalle brittipääministeri Theresa Maylle.

Nämä Merkelin siirrot siivittivät kristilllisdemokraatit kolmeen peräkkäiseen voittoon osavaltiovaaleissa. Makein niistä tuli saksalaisen sosiaalidemokratian sydänmailla Nordrhein-Westfalenissa, missä asuu noin viidennes koko Saksan äänioikeutetuista.

Demarien lähes kahdeksan prosenttiyksikön murskatappion ja osavaltion punavihreän hallituksen kaatumisen lisäksi Berliinin kanslerinviraston emäntä sai hattuunsa myös kolmannen sulan. Hän onnistui torppaamaan oikeistopopulistien vyörytyksen. Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nousi osavaltioparlamentteihin ja nousee myös Berliinin liittopäiville. Äänisaaliit jäivät ja jäävät selvästi odotettua laihemmiksi.

Martin Schulzin hyvin liikkeelle lähtenyt kampanjajuna taas on hyytynyt tyystin. Schulz-ilmiöstä ei ollut mitään apua osavaltiovaaleissa. Pikemminkin päinvastoin. Ilmiö on lakannut olemasta.

Syyskuun liittopäivävaaleihin on aikaa neljä kuukautta. Merkel otti sunnuntaina pitkän askeleen kohti neljättä kanslerikautta. Mikään ei tietenkään ole vielä varmaa, mutta kiistatta nykyisistä asetelmista Schulzin ja demarien voitto olisi jymy-yllätys.

Euroopassa kannattaa siis valmistautua siihen, että Saksaa ja Eurooppaa johdetaan myös seuraavat neljä vuotta merkeliläisin opein.

Tuleeko macronilaisia säätöjä?

Ranskan poliittiselle komeetalle, nuorelle uudelle presidentille Emmanuel Macronille tämä on huono uutinen. Jos Merkel toteuttaa omia oppejaan yhtä ortodoksisesti kuin tähänkin asti, Macron voi unohtaa vaatimuksensa euroalueen keskitetysti johdetusta talouspolitiikasta ja yhteisvastuun lisäämisestä.

Jos Macron törmää samaan merkeliläiseen säästömuuriin kuin edeltäjänsäkin, koko EU:n tulevaisuus näyttää huonolta. Ranskan taloutta ei saada jaloilleen, EU:n uutta alkua ei tule ja oikeistopopulistit ryhmittyvät Euroopassa uuteen ratkaisevaan vastaiskuun.

Toisaalta pitää muistaa, että Merkel on sekä pragmaatikko että vakaumuksellinen eurooppalainen.

Asetelmat syksyn vaaleja ajatellen ovat liittokanslerin näkökulmasta nyt niin hyvät, että merkeliläisin teeseihin saatetaan Berliinissä hyvinkin tehdä macronilaisia säätöjä. Sellaisia, jotka vahvistavat sekä koko unionia että euroaluetta ja hyödyttävät lopulta kaikkia eurooppalaisia.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.