MTV Varsovan huippukokouksessa: Pelottava totuus – Euroopan hajaannusta yritetään ratkoa asevarustelulla

Euroopan varustelukierre kiihtyy ja ilmapiiri on alkanut muistuttaa kylmää sotaa.

– Kaikkien näiden haasteiden takia Varsovan kokouksesta on muodostumassa kriittisin kokous, jonka Nato on pitänyt sitten kylmän sodan lopun, sanoi Ivo Daaler, Yhdysvaltain entinen Nato-lähettiläs Time-lehdelle.

Ja mitä nämä uhat ovat? Keskeisin niistä on Rand-tutkimuslaitoksen mukaan Ukrainan sota ja Venäjä. Vuonna 2014 Ukrainan sodan ja Krimin valtauksen jälkeen Yhdysvaltain puolustusvoimat alkoi selvittää, mitä käytännössä tapahtuisi jos Venäjä etenisi johonkin Nato-maahan. Mitä Nato ehtisi tai pystyisi tekemään?

Tulos oli karu: Ei paljonkaan. Entinen varapuolustusministeri David Ochmanek ja hänen tiiminsä puolustustutkimuslaitos Randissa arvioivat, että Naton mahdollisuudet osoittautuivat mallinnuksissa varsin rajatuiksi.

– Kun pidimme harjoituksia, jotka näyttivät suunnilleen nykyiseltä asetelmaltamme, mikään Nato-joukkue ei ole pystynyt pysäyttämään tai edes kunnolla hidastamaan invaasiota, Oschmanek totesi Time-lehdelle helmikuussa.

Tämän havainnon jälkeen on tapahtunut paljon. Molemmin puolin Nato-rajaa näyttää olevan varustelukierre käynnissä. Jo viime vuoden Walesin huippukokouksessa sovittiin uusista keihäänkärkijoukoista ja lisämiehityksestä Itä-Eurooppaan. Nyt hanketta ollaan toteuttamassa.

Puolustushaukkojen mukaan tämä ei riitä. Rand-tutkimuslaitoksen käsitys on, että Naton pitäisi varustaa seitsemän prikaatia, kukin 3000–5000 miestä, pystyäkseen todella puolustamaan Itä-Eurooppaa. Varsovan kokouksen agendalla puhutaan neljästä pataljoonasta, kukin tuhat henkeä. Nato kuitenkin patistaa jäsenmaitaan lisäämään puolustusbudjettiaan, ja juuri niin monet maat ovat nyt tekemässä, mm. Britannia ja Baltian maat.

Tämä on kuitenkin vain puolet totuutta. Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimillä ovat varsin selviä, mutta onko merkkejä, että johonkin muuhun maahan kohdistuisi uhkaa? Useimpien puolustusasiantuntijoiden mukaan ei ole.

Venäjän odotetaan vastaavan Nato-maiden varusteluun omilla ratkaisuillaan, joista osa kuultaneen Nato-Venäjä-kokouksessa ensi viikolla. Yksi tapa tehdä näin olisi ydinaseiden sijoittelu lähemmäksi Naton rajaa. Se ei lisäisi kenenkään turvallisuudentunnetta.

Venäjän ja Naton keskinäinen epäluottamus ja asenokittelu vaikuttaa suorastaan vainoharhaiselta.

Silti varustelu ei ratkaise Euroopan suurempaa turvallisuusongelmaa, ehkä jopa päinvastoin. Manner on sisäisen hajaannuksen tilassa. ISIS on saanut Lähi-idän kaaokseen ja se säteilee painetta Eurooppaan idästä ja etelästä. EU on osoittautunut yllättävän voimattomaksi ja epäyhtenäiseksi maahanmuuttokriisin edessä. Britannian ero Euroopan unionista lisää Euroopan hajaannusta.

Tähän vastauksena useat Euroopan maat ovat alkaneet horjua yhteisessä Eurooppa-mielisyydessään ja käpertyä sisäänpäin. Kun tähän lisätään yhä kiivaampi asevarustelu ja ulkoisten uhkien pelko, syntyy kierre joka pitäisi saada nopeasti katkaistua. 



Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.