Kommentti: Vuosi Charlie Hebdon iskuista – terassikahveista vasta-ase terrorille

Mies saarnaa Pelastusta vahvalla amerikanenglannilla. Lähettyvillä olevat ihmiset keskittyvät kuitenkin hiljaa lukemaan viestejä rauhasta, solidaarisuudesta ja pelon voittamisesta. Joku asettaa oman tervehdyksensä. Muistoalttari on ollut Tasavallan aukion Marianne-patsaan jalkojen juuressa vuoden.

Siihen alkoi kerääntyä kukkia, kynttilöitä ja viestejä heti satiirilehti Charlie Hebdoon ja juutalaisten kauppaan tehtyjen terrori-iskujen jälkeen vuosi sitten.

Pariisi oli tuolloin sokissa. Muistomielenosoitukseen kaupungissa osallistui useiden valtiojohtajien lisäksi toista miljoonaa ihmistä. Väentungos oli valtava, tunnelma käsinkosketeltavan emotionaalinen, laulettiin spontaanisti marseljeesia, trikolorit liehuivat, kaikki olivat kohteliaita toisilleen. Ilmassa ei ollut vihaa, vaan arvokkuutta.

Terrorismista kärsinyt Pariisi muistaa. Siksi ihmiset pysähtyvät vapautta ja järkeä symboloivalle patsaalle, siksi kukat, viestit, kuvat ja lippuja eri puolilta maailmaa.

Pariisi elää. Se haluaa elää mahdollisimman normaalisti. Ihmiset vetävät kauppaostoksiaan kärryissään, menevät ja tulevat töistä. Toteuttavat pariisilaisinta elämänmuotoa.

He istuvat kahviloiden ja ravintoloiden terasseilla rupatellen ja ohikulkijoita seuraillen, Saint-Germain-des-Présin Floresta Bellevillen La Veilleuseen, lämpölampun alla tai ilman.

Pariisissa asuva suomalainen ystäväni kertoikin vastikään, kuinka iskujen jälkeen hänen pariisilaiset ystävänsä päättivät mennä terassille. Terassikahvilla istumisesta ja sampanjanjuomisesta tuli sosiaalista mediaa myöten vasta-ase terrori-iskuille.

Charlie Hebdo jatkaa pilkkaamisen perinnettään. Tuoreimman numeron kansikuvasta, murhaajana esitetystä jumalasta, ärähti katolinen kirkko.

Tapahtuneet teot ovat kuitenkin tapahtuneet. Nykypolville viime vuosi oli kokemusten ja pelkojen käännekohta. Terroriteot on hyvä sysätä mielen takakammareihin, ne pitää työntää sinne käsittelyn jälkeen, jotta elämä olisi mielekästä, mutta ne ovat siellä, tajunnassa. Elämisen tavat jatkuvat ja jopa korostuvat.

Iskuilla ei ole ollut taloudellista merkitystä. Vuodenvaihteessa suosituimpiin museoihin oli pitkät jonot. Monumentaalikeskustassa Seinen molemmin puolin riitti Pariisin kartan tutkijoita. Kuuluisa Hallien alue uudistuu, siitä halutaan kaupunkilaisten uutta olohuonetta nykyisen betonirumiluksen tilalle.

Muutos näkyy sotilaiden silmiinpistävässä läsnäolossa, enemmän turistirysissä, mutta myös tavallisten pariisilaisten kaupunginosissa. Heitä ei vielä partioinut kolmen ryhmissä tammikuun alkupäivinä 2015. Kassit ja laukut tarkistetaan herkästi. Valvonnasta kertovia Vigipirate-kylttejä näkyy paljon. Onhan olo turvallinen, mutta toisaalta...

Metroasemien sähköisillä ilmoitustauluilla viestitään tämän tästä, että joillakin linjoilla ja junareiteillä liikenne on hitaampaa tai väliaikaisesti poikki tuntemattoman ja epäilyttävän esineen takia.

Virallinen Ranska on reagoinut iskuihin uutisistakin tutuin tavoin. Se pommittaa äärijärjestö Isisiä Syyriassa. Toisaalta hallitus haluaa korostaa, ettei se tuomitse tai hyökkää yhtä uskontoa, islamia, vastaan. Vastaväitteita Ranskassa ja ulkomailla (viimeksi yhdysvaltalaislehti New York Times pääkirjoituksessaan) ovat myös herättäneet poikkeustila ja perustuslakimuutokset, jotka sallisivat nykyistä laajemmat toimet terrorismia vastaan. 

Jo nyt viharikokset ovat lisääntyneet, tehdyt tuhannet ratsiat ovat kohdistuneet erityisesti muslimiväestöön. Hallituksen suunnitelma Ranskan kansalaisuuden poistamiseksi niiltä Ranskassa syntyneiltä kaksoiskansalaisilta, jotka on tuomittu terrorismiin liittyvistä rikoksista, kohdentuu erityisesti monimiljoonaiseen muslimiväestöön. Sen selkeä enemmistö on joko maallistunutta tai haluaa elää mahdollisimman rauhassa Ranskan tasa-arvoisina kansalaisina. Tähän määrään verrattuna äärisuunnan edustajia on hyvin vähän.

Vapauden, Veljeyden ja tasa-arvon periaatteiden kaventaminen on vastoin avointa ja demokraattista Eurooppaa. Se vain pelaa liberaalin Euroopan vihollisten kuten Isisin, Vladimir Putinin Venäjän ja ulkomaalaisvihamielisen ja tasa-arvoa vastustavan äärioikeiston pussiin.

Ranskassa on paljon korjattavaa. Kasvualustaa terrorismille voisi vähentää esimerkiksi parantamalla olosuhteita, infrastruktuuria ja pohjaa yritystoiminnalle sadoissa sensitiivisiksi luokitelluissa kaupunkiympäristöissä.

Kävely nuhjuisessa Barbèsissa, 18. kaupunginosassa, leipäjonoineen ja seinätöherryksineen oli valovuoden päässä Champs-Élyséen kimalluksesta. Työ, leipä ja lasten tulevaisuus se kuitenkin on huolena myös Barbèsissa.

Ranska on ensi kesänä näyteikkunassa. Maassa pelataan jalkapallon EM-kisat. Se on suuri tapahtuma, mitä tosin ei katukuvassa huomaa. Vasta Pariisin Saint-Denis´ssä sijaitsevalla kansallisareenalla Stade de Francella tulevasta jalkapalloriehasta muistutetaan, ei kuitenkaan ponnekkaasti.

Stadionille metrolta johtava kävelyväylä kaipaisi kohennusta. Ehkä toukokuussa ehostusta on laitettu. Toukokuussa Vapauden aukion Mariannen jalkojen juuressa on kuitenkin yhä kukkia ja kynttilöitä, jotta muistaisimme, mutta emme vihalla. Näin uskon. 

Näin MTV Uutiset kertoi iskusta vuosi sitten:

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.