Kööpenhamina rutistaa ilmastosopua

- Täällä on erittäin jännittynyt tunnelma. Lopputulemasta on suurta epävarmuutta. Mutta todellinen rutistus on käynnissä. Vakavalla mielellä tätä tehdään, kuvaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) tilannetta.

Kokouksen kulisseissa liikkuu erilaisia papereita, mutta vielä ei tiedetä edes, millaiseen muotoon kokouksen loppuasiakirja pyritään muutamassa tunnissa muokkaamaan. Varmaa on, että siitä ei tule niin yksityiskohtaista ja kattavaa, kuin mihin alunperin pyrittiin.

Lehtomäen mukaan myönteistä on se, että monet valtiot ovat tänään luvanneet pitää kiinni itse päättämistään päästöleikkauksista riippumatta siitä, onnistutaanko Kööpenhaminassa sopimaan niistä kansainvälisesti vai ei.

EU-maat ovat keskustelleet täälläkin omien leikkaustensa nostamisesta kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin. Alkaa kuitenkin näyttää siltä, että siihen ei lähdetä, koska muut teollisuusmaat eivät ainakaan vielä ole nostaneet omia tarjouksiaan riittävästi.

Saadaanko luvut paperille?

- Alkaa tuntua siltä, että lopputulos ei ole niin hyvä kuin olemme ajatelleet, katsoo Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia.

Suomi uskoi etukäteen, että kaksi vuotta jatkuneen virkamiestason pohjustustyön jälkeen Kööpenhaminassa saataisiin aikaan sitova sopimus, johon kirjattaisiin esimerkiksi eri maiden päästöleikkausprosentit.

- Ilman lukuja meillä on vain pohjapaperi, Haunia toteaa.

Selvää on, että neuvotteluita joudutaan jatamaan virkamiestasolla ensi vuonnakin, jotta saadaan aikaan laillisesti sitova sopimus. Lähitunteina selviää, miten suuri urakka on edessä.

- Päästövähennysprosentit ovat aivan ydintä siitä, mistä pitää korkealla poliittisella tasolla päättää. On vaikeaa kuvitella, että kevään aikana lamppu yhtä äkkiä syttyy ja ne luvut simpsalapim sinne ilmestyvät, toteaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki.

Vaikka tilanne näyttää tiukalta, Kööpenhaminassa ei ole vielä annettu periksi. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja monet muut ovat peräänkuuluttaneet puheissaan valmiutta tehdä kompromisseja. Brasilian presidentti Lula da Silva kertoi uskovansa ihmeisiin.

- Joskus niitä ihmeitä pitää myös tehdä eikä vain odottaa, Lehtomäki sanoo.

Kuka voitti?

Kööpenhaminan kokouksen ainoita voittajia tähän mennessä ovat Lähi-idän rikkaat öljymaat. Ne onnistuivat hidastamaan kokouksen kulkua ja laihentamaan tuloksia. Ne toimivat kehitysmaiden ryhmän sisällä ja kylvivät epäluuloa teollisuusmaita kohtaan.

Kokoukselta tuhlautui paljon aikaa muotoseikoista riitelemiseen, ja kehitysmaiden vaatimuksesta neuvottelut palautettiin eilen poliitikoilta virkamiehille. Tämä vaikeutti oleellisesti neuvottelua ydinkysymyksistä.

Moni on täällä moittinut ääneen Lähi-idän öljymaiden toimintaa.

- Se on maaryhmä, joka tästä ei hyödy. Pikemminkin päinvastoin. Ideanahan on siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, Haunia kuittaa.

Syyttävät sormet osoittavat myös muun muassa Yhdysvaltain, Kiinan ja Intian suuntaan.

Katso Anne Sjöholmin raportti Kööpenhaminasta

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.