Kreikka on ulkomaalaispolitiikan kehitysmaa

Konkurssikypsä Kreikka on muutamassa vuodessa muuttunut EU:n alueelle pyrkivien laittomien maahanmuuttajien ja pakolaisten painajaiseksi. Maassa on aivan liian vähän vastaanottokeskuksia ja suurin osa niistä on pieniä ja alkeellisia. Kreikalla ei myöskään ole toimivaa ulkomaalais-, pakolais- eikä maahanmuuttopolitiikkaa. Maata pidetäänkin nyt ihmisoikeustilanteensa puolesta yhtenä Euroopan häpeäpilkuista.

Ainakin kuusi EU-maata on jo päättänyt lopettaa Kreikan kautta Eurooppaan tulleiden turvapaikanhakijoiden palautukset takaisin Kreikkaan, koska laittomien maahanmuuttajien tilanne muuttuu päivä päivältä katastrofaalisemmaksi.

- Erityisesti Evroksen alueella Koillis-Kreikassa on humanitäärinen katastrofi, Kreikan UNHCR:n johtaja Giorgos Tsarbopoulos sanoo MTV:n haastattelussa.

UNHCR sekä muut pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt suosittelevat kaikki EU-maita keskeyttämään palautukset.

Iso-Britannia, Belgia, Norja, Islanti, Hollanti ja Ruotsi ovat jo noudattaneet tätä suositusta.

Suomi ja Saksa käännyttävät edelleen osan Kreikasta tulleista turvapaikanhakijoista takaisin. Suomi ei kuitenkaan palauta enää alaikäisiä, sairaita, yksinäisiä naisia tai lapsiperheitä.

Saksassa oikeusistuimet ovat useissa tapauksissa päättäneet, ettei pakolaisia lähetetä takaisin Kreikkaan.

Saksan perustuslakituomioistuimelta odotetaan ensi vuoden alussa periaatepäätöstä siitä, salliiko maan perustuslaki ylipäätään sen, että pakolaisia lähetetään takaisin muihin EU-maihin ilman perusteellista harkintaa. Tuomioistuimen päätös on ratkaiseva koko EU:n yhteisen pakolaispolitiikan kannalta.

Palautukset ovat perustuneet vuonna 2003 allekirjoitettuun Dublin2-sopimukseen, jonka mukaan turvapaikanhakijat voidaan lähettää ilman pitkää harkintamenettelyä takaisin siihen jäsenmaahan, johon he ovat alun perin tulleet. Saapumismaa pystytään nykyisin tarkistamaan, koska kaikilta pidätetyiltä laittomilta maahanmuuttajilta otetaan Schengenin alueen rajoilla sormenjälkinäytteet.

Yhdeksän kymmenestä laittomasta maahanmuuttajasta tulee EU-alueelle nyt Kreikan kautta. Hakijat joutuvat Kreikassa odottamaan turvapaikka-anomusten käsittelyä hyvin epäinhimillisissä olosuhteissa kohtuuttoman kauan. Maan viranomaisilla ei yksinkertaisesti ole resursseja hallita maahanmuuttajavirtoja.

Suurin osa Kreikan ja Turkin välisen maarajan tai Kreikan saarien kautta tulevista laittomista maahanmuuttajista päätyy lopulta Ateenaan. Kreikan pääkaupungissa harhailee kymmeniä tuhansia laittomia maahanmuuttajia. Suurin osa yöpyy kaduilla ja puistoissa. Monet ovat joutuneet ulkomaalaisvastaisten kreikkalaisryhmien väkivaltaisen terrorin kohteiksi.

Epävirallisten arvioiden mukaan Kreikassa on 500000 – 700000 laitonta maahanmuuttajaa. Yli 60000 ihmistä odottaa turvapaikka-anomuksen käsittelyä. Osa on saanut odottaa ratkaisua jopa vuosia.

Lakimuutos tulossa

UNHCR:n Kreikan johtaja toivoo, että Kreikka saisi mahdollisimman pian uuden ulkomaalaislain, joka helpottaisi maassa epäselvissä olosuhteissa roikkuvien laittomien maahanmuuttajien tilannetta.

Tällä hetkellä laki ei Kreikassa esimerkiksi rajoita sitä, miten kauan laitonta maahanmuuttajaa voidaan pitää vastaanottokeskuksessa, missä selvitetään tulijan kansallisuus ja mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Koillis-Kreikan alkeellisia vankiloita muistuttavissa keskuksissa ihmisiä on pidetty usein jopa kaksi tai kolme kuukautta.

Nykyisen lain mukaan turvapaikan hakijaa saa Kreikassa ns. vaaleanpunaisen kortin, joka oikeuttaa kuuden kuukauden oleskeluun maassa. Vain hyvin harvoin anomus saadaan käsiteltyä ensimmäisen puolen vuoden aikana ja siksi monet joutuvat uusimaan kortin moneen kertaan.

Muut kuin turvapaikan hakijat saavat käännytyspäätöksen, jossa määrätään ulkomaalainen poistumaan maasta 30 päivän kuluessa. Tätä määräystä ei juuri noudateta eikä toisaalta maahanmuuttajien alkuperämaiden kanssa ole saatu aikaan sopimuksia palautusten toteuttamisesta.

Kreikassa vain alle prosentti turvapaikka-anomuksista hyväksytään. Monissa muissa EU-maissa hyväksyttyjen osuus on yli 30 prosenttia.

Valmisteilla olevan lain mukaan keskeisimmille rajanylitysalueille rakennetaan lisää kunnollisia vastaanottokeskuksia, joissa tulijoita voidaan pitää korkeintaan 15 päivää.

Turvapaikka-anomusten käsittelyä aiotaan tehostaa ja turvapaikkakriteereitä selkeyttää. Jatkossa laittomia maahanmuuttajia on tarkoitus palauttaa selvästi enemmän myös alkuperämaihin.

Uusi laki astuu voimaan aikaisintaan ensi keväänä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.