Kreikka vaalien jälkeen: Hallitsematon kaaos vai hallittu nousu? 7 kysymystä ja vastausta

Pahin voi edelleen tapahtua: Kreikan vaalitulos voi johtaa konkurssikypsää maata ja koko Eurooppaan ravistelevaan kaaokseen. Hallittu käänne parempaan on kuitenkin todennäköisempi.

Kreikkalaisen pitää tehdä käytännössä sama valinta kuin kolme vuotta sitten: jatkaako EU:n suuntaan kuuliainen Antonis Samarasin keskustaoikeistolainen hallitus vai nouseeko valtaan vasemmistojohtaa Alexis Tsipras, joka haluaa leikata velkaa ja lieventää säästöohjelmia.

Kreikan ja koko euroalueen tilanne on kuitenkin muuttunut vuodesta 2012. Helleenien talous on paremmassa kunnossa, jos unohdetaan massiivinen velka ja euroalue taas on varautunut paremmin myllerryksiin.

Mihin Kreikka on vaalien jälkeen menossa? Mitkä puolueet muodostavat hallituksen? Mitä seurauksia Kreikan suunnan muutoksesta on Euroopalle? Ohessa vastauksia keskeisimpiin kysymyksiin.

Mitä kreikkalaiset haluavat ja toivovat?

65 prosenttia helleeneistä pitää varmana, että Alexis Tsiprasin johtama Syriza voittaa vaalit, mutta vain kolmannes sanoo äänestävänsä vasemmistojohtajaa.

Yhä edelleen neljä kymmenestä kreikkalaisesta haluaisi pääministeriksi Uusi demokratia -puolueen johtajan Antonis Samarasin, mutta alle 30 prosenttia äänestää hänen puoluettaan.

Todennäköisin vaalitulos?

Tsiprasin Syriza nousee suurimmaksi puolueeksi 33–35 prosentin ääniosuudella. Vaalien voittaja saa Kreikassa automaattisesti 50 lisäpaikkaa 300:n edustajan parlamenttiin.

Syrizan ei uskota saavan ehdotonta enemmistöä eli vähintään 151 paikkaa. Mitä enemmän pieniä puolueita nousee yli kolmen prosentin äänikynyksen sitä suuremman ääniosuuden Tsipras tarvitsee ehdottomaan enemmistöön.

Antonis Samarasin Uusi demokratia on vaalien kakkonen 25–28 prosentin osuudella. Suurimmaksi pienpuolueeksi nousee euromyönteinen uusi Joki-puolue (To Potami) noin seitsemän prosentin kannatuksella. Äärioikeistolainen ja rasistinen Kultainen aamunkoitto saanee sekin 5-7 prosenttia. Kommunistinen KKE ja entinen mahtipuolue Pasok joutuvat tyytymään noin viiteen prosenttiin.

Muiden pienpuolueiden jaettavaksi jää noin 17 prosenttia äänistä. Yllätyksen ovat mahdollisia. Pitkäaikaisen demaripääministerin Georgios Papandreoun uusi Muutosliike-puolue voi nousta parlamenttiin.

Hallitusvaihtoehdot?

Hallitusvaihtoehtoja on useita, vaikka todennäköinen vaalivoittaja Alexis Tsipras on ilmoittanut, ettei hänen puolueensa muodosta koalitiota niiden kanssa, jotka ovat suostuneet Kreikan velkojien määräämiin säästöohjelmiin.

Ohessa koalitiovaihtoehdot todennäköisyysjärjestyksessä:

Vaihtoehto 1: Tsipras muodostaa enemmistöhallituksen To Potami -puolueen ja mahdollisesti jonkun kolmannen pienpuolueen kanssa. Koalition enemmistö olisi tukeva ja politiikka maltillista suhteessa velkoihin ja säästöihin. Hallitus voisi pysyä kasassa jopa koko vaalikauden.

Vaihtoehto 2: Syriza valitsee ykköskumpppaniksi kommunistit (KKE) ja jonkun kolmannen pienpuolueen. Koalition enemmistö olisi niukka ja siksi hajoamisriski kohtuullisen suuri. Hallitus ajautuisi vääjäämättä törmäyskurssille velkojien kanssa.

Vaihtoehto 3: Syriza saa ehdottoman enemmistön. Tsipras voi tällöin lähteä toteuttamaan ohjelmaansa, joka veisi Kreikan nopeasti konkurssiin ja ulos euroalueesta.

Vaihtoehto 4: Tietyt pienpuolueet tukevat Syrizan vähemmistöhallitusta päätöskohtaisesti. Tämä malli on Kreikan poliittisessa kulttuurissa tuomittu epäonnistumaan. Maa ajautuisi nopeasti uusiin vaaleihin.

Vaihtoehto 5: Kaksi suurinta puoluetta eli Syriza ja Uusi demokratia muodostavat suuren koalition. Linja suhteessa velkoihin ja säästöihin olisi maltillinen.

Mitä tapahtuu Kreikan veloille?

Joka tapauksessa Kreikan uusi hallitus haluaa neuvotella velkojiensa kanssa taakan keventämisestä.

Kreikan kannalta paras vaihtoehto olisi, että osa veloista annettaisiin anteeksi. Tähän vasemmistojohtaja Alexis Tsipras sanoo pyrkivänsä. Velkojat sanovat jyrkästi ei.

Todennäköisintä on, että Kreikka ja sen velkojat pääsevät sopuun maksuaikojen pidentämisestä ja korkojen laskemisesta. Tämä olisi Kreikan ja koko Euroopan kannalta se hallitun nousun malli, johon kaikkien pitäisi pyrkiä.

Pahin vaihtoehto on, että uusi hallitus ei pääse velkojien kanssa sopuun nykyisten helmikuun lopussa päättyvien lainaohjelmien jatkamisesta, maksuaikojen pidentämisestä ja koroista. Tällöin helleenit jättävät velkansa maksamatta ja saattavat joutua eroamaan eurosta. Suurin osa Kreikalle junaillusta 240 miljardin euron tukipaketista pitäisi kirjata luottotappioiksi. Tämä tuntuisi myös suomalaisten veronmaksajien kukkaroissa. Kreikalle ero euroalueesta olisi kaikkein suurin katastrofi. Maa ajautuisi hyperinflaatioon ja konkurssiin. Kansalaiset kärisisivät vielä paljon enemmän kuin nyt.

Mitä Syriza lupaa äänestäjille?

Vasemmistoryhmittymä on muuttanut linjaansa maltillisemmaksi sitten vuoden 2012 vaalien. Silti edelleen Alexis Tsipras lupaa paljon sellaista, mitä hän ei voi toteuttaa ilman, että Kreikka ajautuu vararikkoon.

Lisäksi Tsipras lupaa:

- nostaa minimipalkkoja ja eläkkeitä,

- elvyttää taloutta miljardeilla,

- peruuttaa yksityistämispäätöksiä ja työlainsäädäntöön tehtyjä korjauksia,

- lisätä virkamiesten määrää ja

- jakaa tuntuvia verohelpotuksia.

Syrizan keskeinen vaatimus on Kreikan velkojen leikkaaminen jopa 50 prosentilla. Puolueen ykkösketju ei enää itsekään usko tähän joululahjaan.

Kaikista näistä puolue joutuu neuvottelemaan mahdollisen hallituskumppaninsa kanssa. Vasemmiston omien laskelmien mukaan vaalitäkyt maksaisivat 11 miljardia euroa. Maan valtiovarainministeriö puhuu 27 miljardista. Se tarkoittaisi puolta Kreikan kaikista verotuloista. Ekonomistit pitävät ohjelmaa katastrofina.

Missä jamassa Kreikan talous on?

Vaikka tunnelin päässä näkyy valoa Kreikalla ei edelleenkään mene hyvin. Suurin ongelma on edelleen yli 320 miljardin euron velka, jonka osuus kansantuotteesta on noin 175 prosenttia.Työttömiä on 25 prosenttia ja joka toinen työikäinen nuori on vailla työtä.

Talous kuitenkin kasvaa. Tälle vuodelle ennustetaan noin 2,5 prosentin kasvua, jos tilanne vaalien jälkeen pysyy hallinnassa. Kasvua tuo ennen muuta matkailuala, jolle viime vuosi oli ennätyksellisen hyvä.

Kreikan julkinen talous on sekin jo selvästi ylijäämäinen, jos ei oteta huomioon velanhoitokuluja. Eli maa ei enää söisi enemmän kuin tienaisi, jos ei velkoja ja niiden korkoja pitäisi maksaa.

Millä keinoilla Kreikan taloutta pitäisi tervehdyttää?

Keskeinen ongelma on likvidin rahan puute. Lainojen määrä supistui viime vuonna, mutta silti talous kasvoi. Jos yritykset saisivat paremmin rahoitusta, talous voisi kasvaa vielä nopeammin. Juuri tästä syystä jonkinlainen velkajärjestely, joka avaisi myös ovet markkinarahoitukselle, olisi tärkeä.

Hallituksen pelivaraa lisäisi huomattavasti se, että Kreikalta ei vaadittaisi niin korkeaa velkojat primääriylijäämää. Rahat pitäisi mieluummin käyttää esimerkiksi yritysten rahoittamiseen.

Tuotteiden ja palveluiden markkinasääntelyä pitäisi purkaa. Se loisi nopeimmin uusia työpaikkoja.

Työelämän lainsäädäntöon tehdyistä muutoksista ei pitäisi luopua, mutta toisaalta uusia väljennyksiä ei myöskään välttämättä pitäisi kiirehtiä koska poliittinen tilanne on räjähdysherkkä.

Esimerkikksi palkkakustannukset eivät saisi nousta. Yksikköpalkkakustannukset ovat Kreikassa pudonneet neljässä vuodessa 13 prosenttia. Se on ollut yksi keskeinen syy maan kilpailukyvyn paranemiseen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.