Kumileimasin vai kurkkuihin keskittyvä koneisto – Onko EU:ssa mitään hyvää?

Eurooppa laskee vielä lukua brexitin jälkeen, mutta unionia koskevassa keskustelussa on jo alkanut uusi erä.

Muun muassa Suomessa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksen järjestämiseksi EU-jäsenyydestä. STT kysyi asiantuntijoilta näkemyksiä EU:ta koskevista väitteistä, jotka nousevat usein esiin julkisessa keskustelussa.

Väite 1: Euroopan parlamentti on kumileimasin

Eurooppaoikeuden professorin Jukka Snellin mukaan jokainen EU:n perussopimuksiin tehty muutos on lisännyt Euroopan parlamentin valtaa.

Nykyään valtaosa, lähes 90 prosenttia, unionissa säädetyistä laeista vaatii parlamentin hyväksynnän. Parlamentin lainsäädäntövalta kattaa muun muassa ympäristöön, kuluttajansuojaan ja pankkisääntelyyn liittyvät asiat, joilla on vaikutusta jokaisen unionin kansalaisen arkeen.  

– Vuosia sitten parlamentilla ei ollut paljoakaan toimivaltaa. Kun jostakin asiasta syntyy voimakas mielikuva, se ei muutu kovin helposti, vaikka todellisuus muuttuu, Snell sanoo.

Väite 2: EU:n demokratiavaje korjataan vahvistamalla parlamenttia

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä EU:n demokratiavaje ei ole enää kurottavissa umpeen yksinomaan parlamenttia vahvistamalla: sillä on jo verrattain paljon valtaoikeuksia.

Hänen mukaansa huomio pitäisi kiinnittää eurooppalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Euroopassa voitaisiin kehittää yleiseurooppalaisia puolueita, jotka erotettaisiin jäsenvaltioiden poliittisista ryhmistä ja sisäpoliittisista kysymyksistä. Median pitäisi ottaa EU-asiat suurennuslasinsa alle yhä tarkemmin.

– Kansalaiset voisivat kokea kuuluvansa unioniin aidosti eurooppalaisten puolueiden ja entistä paremman mediaseurannan välityksellä, Tiilikainen sanoo.

Väite 3: Euroopan unionin hallinto on suhteettoman kallis

EU:n budjetti vastaa noin prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketuista bruttokansantuotteista.

Viime vuonna summa oli 145 miljardia euroa, mikä on Teija Tiilikaisen mukaan samaa suuruusluokkaa kuin keskikokoisella EU-jäsenmaalla. Kuutisen prosenttia budjetista käytetään henkilöstö-, hallinto- ja kiinteistökuluihin. Yksi prosentti kuluu parlamentin pyörittämiseen, jonka kustannukset ovat yhtä unionin kansalaista kohden reilut kolme euroa vuodessa. Vuonna 2015 Suomen eduskunnan hallinnon kustannukset olivat noin 10 euroa kansalaista kohden vuodessa.

– Siirtyminen Brysselistä Strasbourgiin on noussut kestopuheenaiheeksi. Yksittäisestä esimerkistä ei voi vetää johtopäätöstä, että rahankäyttö olisi yleisesti ottaen holtitonta EU:n hallinnossa, Tiilikainen muistuttaa.

Väite 4: EU-sääntely tarttuu epäolennaisiin pikkuasioihin

Keskustelu EU:n säätämistä laeista pyörii monesti käyrien kurkkujen ja banaanien ympärillä. Britannian EU-eroa ajanut kampanja korosti osin valheellisesti, että EU-sääntely on pikkutarkkaa ja keskittyy epäolennaisuuksiin.

Jukka Snellin mukaan EU-sääntelyn ongelma on usein, että se ei ole riittävän täsmällistä. Tietyt lait edellyttävät kompromisseja kansallisten intressien välillä, minkä vuoksi asioista ei säädetä tarkasti. Tämä lisää EU:n tuomioistuinten valtaa lakien tulkinnassa ja vähentää oikeusvarmuutta unionissa.

– Täydellisessä maailmassa kaikki sääntely olisi tarkoituksenmukaista. EU ei ole täydellinen, mutta sääntelystä yritetään monin eri keinoin tehdä mahdollisimman hyvää, Snell sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.