Merenpinnat nousseet ennätysnopeasti – ja vauhti vain kiihtyy

Merenpinnan nousu on kiihtynyt teollisen vallankumouksen päästyä vauhtiin 1800-luvulla. Toiveikkainkin arvio nostaa pintaa tämän vuosisadan aikana 20-60 senttiä.

Näihin tuloksiin ovat päätyneet kaksi PNAS-julkaisussa ilmestynyttä tutkimusta.

– Meidän on ajateltava toisin tavoin rannikoiden tulvimista. Kyse ei ole vuorovesistä, eikä tuulesta. Kyse on meistä (ihmisistä), sanoo toisen tutkimuksen pääkirjoittaja, Benjamin Strauss. Hän toimii tutkijana Princetonissa Yhdysvalloissa sijaitsevassa Climate Center -tutkimuslaitoksessa.

Strauss viittaa yhä tavanomaisempiin nousuvesien mukanaan tuomiin tulviin rannikkovesillä Yhdysvaltojen itärannikolla, mutta sanoo, että sama ilmiö on todennäköistä hyvin monella muulla rannikkoseudulla maapallolla.

Nyt julkaistujen tutkimusten mukaan suurin pinnan nousun aiheuttaja on ihmisen luontoon päästämät kasvihuonekaasut.

Toinen tutkimuksista selvitti jo tapahtunutta meren pinnan vaihtelua.

Sen mukaan merien pinta nousi viime vuosisadalla nopeimmin kolmeen vuosituhanteen, toteaa newjerseyläisen Rutgersin yliopiston tutkija Robert Kopp. 1900-luvulla meret nousivat 14 senttiä.

Nopeinta nousu on ollut Koppin mukaan viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tutkijat päätyvät raportissaan siihen, että ilman ihmisen vaikutusta merien pinta olisi nykyistä alempana.

Toinen yhdysvaltalaisen PNAS:n tutkimuksista katsoo eteenpäin.

– Mielestäni voimme olla varmoja siitä, että merenpinnan nousu jatkuu kiihtyvänä, jos ilmasto yhä lämpenee, ja niin väistämättä käy, sanoo puolestaan merentutkija Stefan Rahmstorf potsdamilaisesta Ilmastonvaikutuksen tutkimuksen instituutista Saksassa.

Tutkimuksen mukaan merenpinta nousee tällä vuosisadalla vähimmillään 20-60 senttiä, mikäli Pariisin ilmastokokouksessa sovituista tavoitteista pidetään kiinni. Jos ote on löysempi, pinta nousee 85-130 senttiä.

Merien pintaa nostavat useat tekijät.

Lämmetessään vesi laajenee. Tämän vaikutus on 15-19 senttiä. Suurten vuoristojen jäätikköjen sulamisen vaikutukseksi tutkimus arvioi enintään 11 senttiä nousua.

Grönlannin jäämassan sulaminen nostaa merien pintaa pahimmillaan 27 senttiä. Etelämantereella lämpötilan nousun vaikutusten laskeminen osoittautui tutkimuksen tekijöiden mukaan monimutkaisimmaksi. Tutkijat laskivat, että siellä muutokset nostavat pintaa 6-13 senttiä.

– Jää yksinkertaisesti sulaa nopeammin, kun lämpötila nousee. Se on ihan perusfysiikkaa, Rahmstorf toteaa.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.