Mullistava läpimurto: Ihmisalkiota onnistuttu kasvattamaan kaksi viikkoa laboratoriossa

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet kasvattamaan ihmisalkiota kaksi viikkoa laboratorio-oloissa. Tulosta pidetään mullistavana, sillä kahdessa viikossa määräytyy pohja syntyvän ihmisen kehon muodolle.

Ihmisen kehityksessä ensimmäiset kaksi viikkoa ovat tärkeässä roolissa.

– Tämä vaihe on kaikkein arvoituksellisin ihmisen kehityksessä, sanoo tutkimusta vetänyt Cambridgen yliopiston professori Magdalena Zernicka-Goetz

Toistaiseksi ei tiedetä juuri mitään siitä, kuinka hedelmöittyneestä munasolusta kehittynyt nippu soluja kiinnittyy kohtuun, mikä sallii alkion muotoutumisen alkamisen. 

– Kykenimme luomaan järjestelmän, joka kunnolla toistaa, mitä tällaisessa kiinnittymisessä tapahtuu, sanoo yksi tutkijoista, Alessia Deglincerti newyorkilaisesta Rockefellerin yliopistosta 

Tutkimuksesta kertoivat Nature ja Nature Cell Biology -lehdet. 

Apua keinohedelmöityksiin

Tuloksen toivotaan auttavan muun muassa selvittämään, mistä johtuvat varhaiset keskenmenot ja miksi niin moni keinohedelmöitys epäonnistuu. Tuloksesta arvioidaan olevan hyötyä myös kantasolututkimuksessa. 

Aiemmin laboratorioissa on kyetty kasvattamaan ihmisalkiota korkeintaan seitsemän päivää. Kahden viikon aikana tutkijat onnistuivat ensimmäistä kertaa saamaan tietoa siitä, miten alkio järjestäytyy itse ilman minkäänlaista yhteyttä äitiin.  

Kahden viikon raja on monissa maissa myös lain sallima takaraja ihmisalkion kehittämiselle laboratorioissa. 

Paine lakien muuttamiseksi kasvaa

Tuloksen uskotaan nostattavan keskustelun siitä, pitäisikö lakeja muuttaa. 

– Pidempi (alkion) kasvatusaika voisi antaa absoluuttisen tärkeää tietoa ihmisen perusbiologiasta. Mutta se tietysti nostaisi kysymyksen siitä, mihin seuraava raja pitäisi vetää, Zernicka-Goetz sanoo.

Tutkijayhteisö eikä tutkimuksen etiikkaa pohtivat henkilöt ole asiasta yhtä mieltä. 

– Koska tästä voi olla hyötyä hedelmättömyystutkimukselle, kehittyneemmälle avustetulle hedelmöittymiselle, jatkossa voi olla syy harkita tätä (takarajaa), pohtii Daniel Brison, joka johtaa lisääntymislääketieteen osastoa Manchesterin yliopistossa.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.