Nettiyhteisön aineisto: Itä-Ukrainan kapinalliset ampuivat malesialaiskonetta

Kansainvälisen nettiyhteisön kokoama aineisto tukee väitettä, jonka mukaan Itä-Ukrainan kapinalliset ampuivat alas Malaysia Airlinesin koneen heinäkuussa Ukrainassa.

Aineistosta saa tukea myös sille väitteelle, että kapinalliset olisivat ampuneet koneen alas Venäjältä tuodulla Buk-ilmatorjuntaohjuksella.

Kansalaisjournalistisen Bellingcat-sivuston ympärillä toimii kuuden hengen vapaaehtoisryhmä, joka on selvittänyt koko syksyn malesialaiskoneen alasampumiseen liitetyn Buk-ilmatorjuntajärjestelmän liikkeitä. Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole vieraillut tutkimuspaikalla, vaan selvityksessä on käytetty internetistä löydettyä video- ja kuvamateriaalia.

Suomesta selvitystyössä on ollut mukana suomalainen insinööri Veli-Pekka Kivimäki. Hän kertoo, että ryhmä on pystynyt jäljittämään ohjuslavetin liikkeet kesäkuusta lähtien.

-Netissä levisi paljon kuvamateriaalia, joka osoittaa, että Venäjän Kurskista sijaitsevasta prikaatista lähti kesäkuussa sotilassaattue Ukrainaan. Saattueessa oli mukana useita ilmatorjuntaohjuslavetteja.

Ryhmä paikansi sotilassaattueen liikkeet kuvamateriaalissa näkyvien maamerkkien, kuten bensa-asemien avulla.

Naarmut ja maali paljastivat ohjuksen 

Raportin mukaan saattueesta erosi myöhemmin yksi Buk-ohjusyksikkö, joka annettiin Itä-Ukrainan kapinallisten käyttöön. Ryhmän keräämän ja tarkistaman kuvamateriaalin perusteella kyseessä on todennäköisesti sama lavetti, joka on yhdistetty malesialaiskoneen alasampumiseen.

-Koneen alasampumisen jälkeen internetiin ladattiin runsaasti kuvamateriaalia, joissa näkyy ilmatorjuntaohjuksia sisältävän saattueen liikkuminen Itä-Ukrainassa koneen ampumispäivänä, Kivimäki sanoo.

Ohjuslavetti kuvattiin malesialaiskoneen putoamispäivänä muun muassa Torezin kaupungissa Itä-Ukrainassa. Torez sijaitsee lähellä MH17 -lennon putoamispaikkaa.

Kivimäen mukaan ohjuslavetti on kuvamateriaalin perusteella mahdollista tunnistaa samaksi Bukiksi, joka oli mukana venäläisessä sotilassaattueessa kesäkuussa.

Ryhmä tunnisti Bukin kahden tuntomerkin avulla. Sen kyljessä oli vaaleita maalijälkiä, ja ohjuslavetin alareunassa olevassa kumihelmassa oli naarmuja.

-Huomasimme, että sekä Venäjän armeijan saattueessa että kapinallisten käytössä olleessa ohjuslavetissa oli samanlaisia vaurioita ja jälkiä. Niitä ei löytynyt mistään Venäjän tai Ukrainan ilmatorjuntayksiköstä, johon niitä vertasimme.

Ryhmän mukaan tämä löytö tukee väitettä, että ilmatorjuntaohjuslavetti olisi tullut Venäjältä.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen)

Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja: Varsin vakuuttava raportti 

STT:n pyynnöstä nettiyhteisön raportin luki Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja, majuri Tommi Lappalainen. Hän arvioi, että raportti on kokonaisuudessaan varsin vakuuttava. 

-Analyysi on tehty varsin perusteellisesti, ja aihetodisteita on paljon.

Lappalainen kuitenkin sanoo, että vaunujen identifiointi kumihelman perusteella ei välttämättä ole aukoton menetelmä.

-Tieteellisesti ei ole todistettu, että tietyssä vaunussa olisi aina jokin yksilöllinen reunamuoto. Tämän nettiyhteisön vertailu vaunujen välillä näyttää kuitenkin sinällään vakuuttavalta.

Veli-Pekka Kivimäki sanoo, ettei ryhmän kokoaman raportin ole määrä olla virallinen totuus, vaan tarjota lisätietoa asiasta.

-Tässä tuotetaan lisää tiedonhippusia. Ehkä virallinen tutkinta sitten myöhemmin vahvistaa tietomme. 

Uutista on muutettu klo 12.40. Artikkeliin on lisätty useaan kohtaan sana lavetti. Alkuperäisessä versiossa esimerkiksi Kivimäki kertoi ryhmän pystyneen jäljittämään "ohjuksen liikkeet kesäkuusta lähtien", kun oikein olisi ollut "ohjuslavetin liikkeet". 

Muutettu klo 14.59: Lisätty grafiikka ohjusjärjestelmän liikkeistä

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.