Neuvostoliiton ydinkokeet aiheuttivat mutaatioita

Entisen Neuvostoliiton ydinasekokeet vuosina 1949 - 1989 ovat lisänneet mutaatioita Kazakstanin väestössä.

Säteilyturvakeskus on johtanut EU:n tutkimushanketta, jossa on selvitetty ydinkokeiden vaikutusta ihmisten perimään. Kansainvälisesti merkittävä tutkimus julkaistaan ylihuomenna arvostetussa yhdysvaltalaisessa Science-lehdessä.

Ensimmäinen räjäytys suoritettiin alueella vuonna 1949.

- Ihan ensimmäinen koe oli pintaräjäytys eli siinä tuuli vei räjähdyspilveä kapeana vanana niiden muutaman kylän yli, jotka olivat tuulen alapuolella. Me olemme tutkineet juuri näiden kylien asukkaita, sanoo tutkimusjohtaja Sisko Salomaa Sätelyturvakeskusksesta.

Tutkimusta varten kerättiin verinäytteet 40 perheeltä, jotka asuivat noin sadan kilometrin päässä Semipalatinskin ydinkoealueelta. Näytteistä selvitettiin perimä eli DNA. Sen jälkeen tuloksia vertailtiin puhtailla alueilla asuneiden perimään.

Laskeuman vaikutus Semipalatinskin asukkaisiin oli valtava. Perimään ja sukusoluihin syntyi mutaatioita, jotka periytyivät toiseen ja edelleen kolmanteen sukupolveen.

Tuloksista ei kuitenkaan voida tehdä suoraan johtopäätöstä siitä, miten mutaatiot vaikuttavat ihmisten terveyteen. Tutkijan mukaan kilpirauhassyöpä on alueella kuitenkin muuta maata selvästi yleisempää.

Semipalatinskissa tehtiin 40 vuoden aikana lähes 500 ydinkoetta. Laskeumien määrä pieneni, kun vuonna 1963 kokeiden tekeminen ilmakehässä kiellettiin.

Suurelle säteilymäärälle altistyi muutama tuhat ihmistä, mutta ydinkokeet suurten asutuskeskusten lähellä vaikuttivat kaikkiaan noin 1 500 000 ihmiseen.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.