Onko Harkova sotatilassa? Kaupunkilaiset vastaavat

Koillis-Ukrainassa, lähellä Venäjän rajaa sijaitseva Harkovan kaupungista on levinnyt uutiskuvaa kahakoista ja venäläismielisten joukkojen protesteista. Villeimmissä jutuissa kaupungin on sanottu olevan lähes sotatilassa.

Paikallisen valokuvataiteilijan, 59-vuotiaan Roman Pjatkovkan mukaan ihmiset pelkäävät tulevaisuutensa puolesta, mutta ei niinkään mahdollisen sodan vaan karummaksi muuttuneen taloustilanteen vuoksi.

– Meillä ei ole sosiaaliturvaa. Mietin kauhulla, miten vanhukset tulevat toimeen, puhumattakaan opiskelijoista, joilla ei ole vanhempia tukemassa.

"TV-klipeissä näkyy, miten Donetskissa, Odessassa ja Harkovassa protestoivat samat venäläiskasvot. He ovat provosoijia"

30-vuotias harkovalainen muusikko Jurek Jackubov sanoo, että sodan uhka mietityttää monia. Hänen mukaansa venäläismielisten protestien merkitystä Harkovan kaduilla on suurenneltu.

– Venäläismielisiä on Harkovassa noin 2 000 – 3 000. Ja tämä on 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki.

– TV-klipeissä näkyy, miten Donetskissa, Odessassa ja Harkovassa protestoivat samat venäläiskasvot. He ovat provosoijia, Pjatkovka kertoo.

– Harkovan asukkaista 70-80 prosenttia rakastaa venäläistä kieltä ja kulttuuria. Mutta se ei tarkoita, että he haluaisivat liittyä Venäjään.

”Venäjänkielisiä ei vainota”

Sekä Pjatkovka että Jackubov puhuvat molemmat venäjää ja ukrainaa, Pjatkovka paremmin venäjää. Jackubov kertoo, että hänellä on paljon venäläisiä sukulaisia.

Kumpikaan ei ole huomannut paljon otsikoissa ollutta Venäjä-vihaa.

– Minuun suhtaudutaan samalla tavalla, puhuin kumpaa kieltä tahansa, Pjatkovka sanoo.

– Olen asunut Harkovassa 30 vuotta ja matkustanut ympäri maata. En ole ikinä nähnyt syrjintää täällä tai Länsi-Ukrainassa, Jackubov korostaa.

He kokevat, että kuten monissa yhteenotoissa, Ukrainan kriisissäkin on kyse eri maailmankuvien törmäyksestä.

– Itä-Ukrainassa ja isossa osassa Venäjää eletään yhä neuvostotyylisessä ajatusmaailmassa. Maamme länsiosissa asuvat ja nuoret haluavat kuitenkin vapautta, eikä heillä ole samanlaista järjestelmän pelkoa, Pjatkovka tiivistää.

Vapauden kaipuu vs. Lenin-patsas

Ukrainan levottomuudet alkoivat viime vuoden lopussa. Presidentti Viktor Janukovitshin päätös olla hyväksymättä EU-yhteistyösopimusta oli monelle viimeinen niitti.

– Etenkin nuorille on tärkeää tuntea kuuluvansa Eurooppaan jo viisumikäytäntöjen helpottumisen vuoksi. Euroopan suurlähetystöissä heidän pitää todistella, etteivät he aio jäädä matkustamaansa maahan pysyvästi. Se koetaan alentavaksi, Pjatkovka selittää.

Pjatkovka kuvailee Neuvostoliiton järjestelmää myrkylliseksi. Hän korostaa kuitenkin ymmärtävänsä niitä, jotka ovat toista mieltä.

– Sukulaiseni, vanhempi rouva on täällä suojelemassa Leninin patsasta ja kantamassa venäläismielisille piirakoita ja juotavaa. En aio muuttaa hänen mieltään, koska se on mahdotonta.

Maidanilla protestoineita oppositiojoukkoja on syytetty etenkin Venäjän taholta fasismista.

– Totta kai ukrainalaispolitiikassa on ongelmansa. Puolueissa keskitytään liikaa eroihin sen sijaan, että nähtäisiin kaikki tasavertaisina ukrainalaisina, Pjatkovka pohtii.

– Venäläismediassa sotketaan kuitenkin natsit ja nationalismi keskenään. Ei ymmärretä sitä, että on nationalistisia suuntauksia, joissa kansallisylpeys ei sulje muuta maailmaa pois.

Likainen politiikka

Pjatkovka ja Jackubov muistuttavat, että korruptio on ollut osa Ukrainan valtapeliä Neuvostoliiton ajoista lähtien. Kumpikaan ei luota valtaan nyt nousseisiin oppositiohahmoihin.

Pitkän taiteilijauran tehnyt Pjatkovka tuntee ukrainalaispoliitikkoja eri ryhmistä. Hänen mukaansa poliitikkojen joukossa on paljon tyhjänpuhujia.

– Ex-presidentti Jushtshenkon aikaan olin juhlissa, joissa yksi iso vaikuttaja sanoi 2,5-vuotiaalle lapselle: ”Mitä haluat lahjaksi? Valitse haluamasi talo Kiovan keskustassa, niin annamme sen sinulle.”

Tulevaisuudelta Pjatkovka ja Jackubov toivovat korruptiovapaata läpinäkyvää hallintoa. Sekä tietysti vapautta.

He tiedostavat, että muutos ei tapahdu talousongelmien ja eri ideologioiden repimässä maassa helposti.

– Maallamme tulee olemaan erittäin vaikeaa vielä pitkään. Ajattelen sen niin, että muuttaisin taloon, joka pitää remontoida täysin. Ison talon remontti ei ole ohi hetkessä, Pjatkovka toteaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.