"Poliisit kahlitsivat ja ampuivat päähän" – kuusi tarinaa Filippiinien raa'asta huumesodasta

Yli 1900 ihmisen on raportoitu kuolleen vain muutaman kuukauden aikana sen jälkeen, kun Filippiinien kiistelty presidentti Rodrigo Duterte julisti sodan huumeita vastaan. Filippiinien vankilat ovat täyttyneet ihmisistä ja oloja kuvataan eläimellisiksi.

Ruumiit kadulla ovat arkipäivää Filippiinien pääkaupunki Manilassa. Presidentti Rodrigo Duterten noustua vallankahvaan kesäkuussa, käynnistyi hänen sotansa huumeita vastaan.

Lähes kahden tuhannen ihmisen uskotaan kuolleen huumeiden vastaisessa sodassa. Näistä ainakin 700 liittyvät poliisioperaatioihin. 

Valtaosa kuolemista on tapahtunut epäselvissä olosuhteissa, joissa epäillään, että ihmiset ovat ottaneet vallan omiin käsiinsä. Tähän myös presidentti on antanut televisiopuheessa siunauksensa sanomalla, että jos rikollinen käyttäytyy uhkaavasti, hänet saa ampua. 

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoo kuuden huumesotaa läheltä katsoneen ihmisen tarinan.

Sisko: Poliisit ampuivat veljeni

Veli oli 47-vuotias motoristi, joka oli eronnut vaimostaan. Hänellä oli kaksi lasta.

– Elokuun 14. päivä poliisi tuli voimalla sisään hänen asuntoonsa. He laittoivat veljeni käsirautoihin ja ampuivat häntä päähän, sisko kertoo ja sanoo myös kolmen muun asunnossa olleen miehen kuolleen poliisiratsiassa.

Sisko ei uskalla kertoa omaa tai veljensä nimeä, ei edes asuinpaikkaansa, jotta häntä ei voitaisi tunnistaa. 

– Poliisit voisivat tappaa meidät, kun kerromme totuuden. Heillä on jo lupa tappaa, hän sanoo.

Veljen kuolemaan liittyvä raportti kuitenkin sanoo, että hän oli epäilty huumekauppias ja hänet ammuttiin vasta sen jälkeen, kun hän oli avannut tulen poliisia kohti.

Hänen siskonsa sen sijaan alleviivaa, että veli oli huumeiden käyttäjä menneisyyydessään, eikä ollut ikinä myynyt huumeita.

– Veljelläni ei ollut vihollisia, hän oli hyvin kiltti ihminen, sisko kuvaa.

Siskon mielestä Duterten käyttämä sananparsi on luonut Filippiineille ilmapiirin, jossa poliisit eivät kaihda tappamista. Pelkoa jälkiseuraamuksista ei siskon mukaan ole. 

– Olen peloissani, kun presidentti sanoo, että he tappavat huumeiden käyttäjiä. Meillä ei ole enää oikeuksia. Emmekö voisi kuntouttaa käyttäjiä? Heitä ei pitäisi rangaista kuolemalla, sisko toteaa. 

Siskon mukaan filiippiiniläispoliisit ovat myös hyvin korruptoituneita. Hän sanoo, että hänen veljensä tappaneet poliisit olivat itse metamfetamiinin välittäjiä.

– Hyvä luoja sentään, Duterte, lopeta tämä. Miksi et sitten tapa myös veljeni tappaneita poliiseja? He ovat huumeiden käyttäjiä ja -välittäjiä, sisko itkee.

Rikosvalokuvaaja: Kaduilla paljon ruumiita

Raffy Lerma, filippiiniläisen Daily Inquirer -lehden valokuvaaja kohtaa jälleen ruumiin. Se on miehen ruumis.

Miehen sandaalit ovat metrin päässä hänen viimeisestä leposijastaan märällä ja pimeällä kujalla. Ruumiin vierellä on revolveri.

Poliisi kertoo miehen myyneen huumeita peitetehtävässä toimineelle poliisille. Mies alkoi epäillä ostajaa poliisiksi ja otti aseen esiin. Poliisilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ampua huumekauppias.

Tällaisen näyn kohtaaminen on Lermalle nykyään lähes päivittäistä. Hän kertoo nähneensä enemmän ruumiita kesäkuun jälkeen kuin koko 10-vuotisen rikosvalokuvaajan uransa aikana.

– Haluan huumekaupan loppuvan, mutta sitä ei tehdä näin. En kannata ihmisten tappamista. On pelottavaa, että joka päivä ihmisiä kuolee. Kestämmekö tällaista seuraavat kuusi vuotta, Lerma pohtii. 

Ennen nykyistä työtään Lerma kuvasi luonnonkatastofialueilla. Ruumiita oli enemmän, mutta työn luonne oli hyvin erilainen. 

– Tässä sodassa joudumme myös todistamaan kuolleiden perheiden järkytystä. Se traumatisoi, hän sanoo.

Lerma sanookin, että hän ja hänen kollegansa pitävät tiiviisti yhtä. Joskus he kokoontuvat vain puhumaan asioista, joita ovat joutuneet näkemään. Taakka on silti äärimmäisen raskas. 

– Tunnemme jo, että jokin sisällämme on muuttunut, Lerma sanoo. 

Katkaisuaseman lääkäri: He ovat uhreja

Bien Leabres on yksi muutamasta kymmenestä spesialististä, jotka hoitavat huumeriippuvuuksia Filippiineillä. Hän johtaa maan suurinta kuntoutuskeskusta.

Keskuksen majoituskapasiteetti on 550 henkeä, mutta tällä hetkellä siellä majoittuu yli 1500 ihmistä.

Keskuksen kerrossänkyjä on viety pois, jotta lattiapinta-alaa saataisi hyödynnettyä tehokkaammin. Nyt huoneet ovat täynnä vaahtomuovipatjoja.

– Suurin osa heistä tulee tänne, koska he pelkäävät. He pelkäävät vangituksi tulemista tai vielä pahempaa, kuolemaa.

Huumesota vaikuttaakin jo keskuksen toimintaan. Ihmisten kasvaneeseen määrään on vaikea sopeutua. 

– Yksilöterapiaan tämä on vaikuttanut dramaattisesti. Me tukeudumme nyt ryhmäterapiaan. 

Leabres sanoo, että vaikka huumeet ovat tulleet näkyvämmäksi ongelmaksi, kuolemat ovat silti vältettävissä.

– Nämä ihmiset ovat uhreja, eivät rikollisia, kuntoutuslääkäri sanoo.

Kuntoutuja: Repsahtaminen on kuolemaksi

Anonyyminä pysyttelevä katkaisuaseman potilas kertoo käyttäneensä metamfetamiinia päivittäin viimeiset 16 vuotta. Nyt hän on ollut puoli vuotta kuivilla. Silti hän pelkää notkahdusta.

– Huumeet ovat liian halpoja. Kierrettä on hankala katkaista.

Notkahtaminen ja huumemaailmaan palaaminen on pelottavaa myös huumesodan vuoksi. Mies pysyttelee anonyyminä, sillä ei halua tulla yksilöidyksi huumeiden käyttäjänä.

Se voisi tarkoittaa elämän päättymistä huumeita vastaan taistelevan siivilin tai poliisin luotiin. 

Vanki: Vaikea löytää nukkumapaikka

Quezon kaupungin vankila on ollut aina varsin täynnä, mutta kun huumesota alkoi, on vankimäärä kasvanut edelleen. Nyt vangit vuorottelevat nukkumisessa, koska kaikki eivät mahdu makaamaan samaan aikaan.

800:lle vangille tarkoitetussa vankilassa on tällä hetkellä noin 4000 vankia. Heistä yksi on 29-vuotias Alex.

Hänet vangittiin huumausainerikoksesta. 

Hän kertoo olleensa humalassa ja riidelleensä vaimonsa kanssa. Naapurustossa liikkuneet poliisit puuttuivat tilanteeseen ja löysivät häneltä pienen määrän metamfetamiinia.

Nyt hän on täpötäydessä vankilassa vuorottelemassa vapaasta lattiapaikasta ja odottamassa oikeuden käsittelypäivää. Se voi viedä vuosia.

– Olen täällä presidentin huumekäytännön takia. Ennen en olisi tullut pidätetyksi niin pienen määrän vuoksi. 

Alexin mukaan vankilaolosuhteet ovat kamalat – ravintoa myöten. Uusille tulokkaille olot ovat entistä haastavammat. 

– On vaikea löytää paikkaa nukkua, etenkin silloin kun sataa.

Ihmisoikeusjuristi: Voimme lakkauttaa tuomioistuimen

Ihmisoikeusasianajaja Jose Manuel Dioknon mukaan Duterten astuttua valtaan maan ylle laskeutunut pelon ilmapiiri. Diokno kuvailee ilmapiiriä jopa pahemmaksi kuin diktaattori Ferdinand Marcosin poikkeustilan aikana.

– Tuolloin valtion vihollisia kutsuttiin kommunisteiksi, nykyään heitä kutsutaan huumeiden käyttäjiksi.

Dioknon mukaan syyttömyysolettama on nykyään kääntynyt syyllisyysolettamaksi.

– Henkilön pitää nykyään todistaa syyttömyytensä. Käytäntö on rajumpi kuin Marcosin aikoina. 

Kesäkuisessa televisiopuheessaa Duterte kertoi huumesodastaan kansalle.

– Jos rikollinen taistelee, ja rikollinenhan taistelee kuolemaan saakka, voitte tappaa hänet. Soittakaa meille, siis poliisille tai tehkää se itse, jos teillä on ase... teillä on minun siunaukseni, Duterte sanoi.

Duterten puhe saa ihmisoikeusasianajajan voimaan pahoin. Hänen sanoo, että koko hoitoprosessi on murennettu: ihmisiä tapetaan ja haetaan kotoaan, jotta he tunnustautuisivat huumeiden käyttäjiksi.

Tätä hallitus kutsuu täysin vapaaehtoiseksi rekisteröitymiseksi, Diokno sanoo. Ne jotka rekisteröityvät, lähetetään katkaisuhoitoon. Dioknon mielestä kysymys on kuitenkin laittomista pidätyksistä. 

– Epäillyt joutuvat allekirjoittamaan papereita, jotka osoittavat heidät syyllisiksi. Tämä on perusoikeuksiemme vastaista, Diokno sanoo. Hän lisää, että moni allekirjoittaneista tulee köyhistä olosuhteista, eikä välttämättä ymmärrä omaa oikeusturvaansa.

– Lainvalvojat toimivat maassamme tuomareina, valamiehistönä ja mestaajina. Voimme yhtä hyvin lakkauttaa tuomioistuimemme, Diokno toteaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.