Puolustusministeri Niinistö ohjasi sukellusvenettä Ruotsissa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pääsi tiistaina Ruotsin-vierailullaan Gotland-luokan sukellusveneen ohjaksiin. Niinistön mukaan hän sai ohjata alusta arviolta 5-10 minuuttia.

– Olihan se sinällään kokemus ja siinä sai jonkinlaisen ymmärryksen siitä, millä tavalla tuolla veden alla operoidaan. Aika maltillisia liikkeitähän siellä saa tehdä, että tuollainen iso laiva kääntyy, kertoi Niinistö STT:lle Karlskronassa sukellusvenevierailun päätyttyä.

Sukellusveneessä Niinistö myös söi lounasta ja päivällistä ruotsalaisen kollegansa Peter Hultqvistin kanssa. 

Puolustusministeri ei pidä todennäköisenä, että Suomi hankkisi omia sukellusveneitä lyhyellä tähtäimellä. Hänen mukaansa sukellusveneiden hankintaa tulevaisuudessa ei kuitenkaan voi sulkea pois.

– Lyhyellä tähtäimellä (pidän sitä) epätodennäköisenä, mutta tulevaisuudesta ei voi tietää. Se on tietynlainen kyky, joka Suomelta puuttuu, ja se, saavutammeko tulevaisuudessa tämän kyvyn yksin tai yhdessä, sitäkään ei pidä pois sulkea, sanoi Niinistö Karlskronassa. 

Veden alla nelisen tuntia 

Sukellusvenereissu Etelä-Ruotsin Karlskronan edustalla kesti yhteensä noin kuusi tuntia, joista nelisen tuntia oltiin sukelluksissa. Niinistön mukaan pelko ei ehtinyt hiipiä veden alla.

– Ei pelottanut, siellä oli ammattitaitoiset ihmiset ohjaimissa, hän sanoi.

Niinistön mielestä Suomella on sinänsä toimivat maa-, ilma- ja merivoimat ilman sukellusveneitäkin, mutta sukellusveneentorjunnassa on hänen mukaansa "sukellusveneen mentävä aukko".

– Olemme erittäin kiitollisia, että voimme Ruotsin kanssa tätä harjoitella. Sukellusvenettä torjutaan parhaiten toisella sukellusveneellä, hän sanoi. 

Yhteisharjoitus Ruotsissa 

Suomen ja Ruotsin merellisen yhteistyön keskiöön on noussut yhteinen taisteluryhmittymä SFNTG, joka on harjoitellut nykyisellä kokoonpanolla viime vuodesta saakka. Viime ja tällä viikolla Ruotsissa Gotlannin ympäristössä on ollut käynnissä maiden yhteinen Swefinex-harjoitus.

Suomen Merivoimista kerrotaan, että ensi vuoteen mennessä maiden on tarkoitus päästä eteenpäin merialueiden valvonnassa ja yhteisen meritilannekuvan tuottamisessa.

Täysi operaatiokyky maiden yhteiselle merelliselle taisteluryhmälle pitäisi saada vuoteen 2023 mennessä.

– Tällöin taisteluryhmällä on valmius osallistua meriliikenteen suojaamisoperaatioihin sekä Itämeren alueella että tarvittaessa myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, kertoo Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Veli-Petteri Valkamo.

Suomen ja Ruotsin syvenevään puolustusyhteistyöhön kuuluvat myös suunnitelmat yhteisten tukikohtien käytöstä.

– Tukikohtien käytön suunnittelu on käynnissä molemmissa maissa ja tulee monen muun asian tavoin vaatimaan vielä lainsäädännöllisiä ja sopimusteknisiä tarkennuksia molemmissa maissa, arvioi Valkamo 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.