Ruotsi oli vuosia rotuopin johtavia maita

Kulttuuriantropologi Tapio Tammisen tietokirja Kansankodin pimeämpi puoli matkaa läpi ruotsalaisen äärioikeiston historian.

Erityisen merkittäväksi nousee 1900-luvun alkupuolella alkanut eugeniikan eli rotuhygienian aikakausi. Samaan aikaan alkaa muotoutua Per Albin Hanssonin näkemys hyvinvointivaltiosta, jota hän kutsuu kansankodiksi. Hansson saa vaikutteita valtiotieteilijä Rudolf Kjelleniltä, jonka kansankotiajatukseen oli liitetty myös kansallissosialismi.

Pohjoismaisen rodun kauneuskilpailu

Vuonna 1921 tukholmalainen Dagblad-lehti järjestää kauneuskilpailun, jossa etsitään ruotsalais-germaanisen rodun ihannetyyppiä. Kilpailun voittaa Åberg-niminen polkupyöränkorjaaja Etelä-Ruotsista.

Tuomariston merkittävin jäsen on geneetikko ja antropologi Herman Lundborg, josta tulee vuonna 1922 maailman ensimmäisen valtiollisen rotubiologisen tutkimuslaitoksen johtaja.

Sterilisaatio sai laajaa kannatusta

Ruotsin rotuhygieeninen liike oli yksi vahvimmista ennen natsi-Saksan synkimpiä vuosia. Neljänkymmenen vuoden aikana Ruotsissa steriloitiin noin 63 000 ihmistä, heistä yli 90 prosenttia oli naisia.

Miksi steriloinnit kohdistuivat pääasiassa naisiin? Keskeisimpinä syinä pidetään yhteiskunnan miesvaltaisuutta, myös sterilointipäätökset olivat mieslääkäreiden tekemiä.

Sterilointia perusteltiin useimmiten mielisairaudella tai kehnolla geeniperimällä. Laajaa kannatusta tuli sekä vasemmalta että oikealta, sillä toimenpiteet nähtiin kansankodin puhtaanapitomenetelmänä.

Myös Gunnar ja Alva Myrdahl, jotka 1960-luvulla tunnettiin kehitysyhteistyöstä ja globaalista etiikasta, olivat aktiivisesti kannattaneet eugeniikkaa joitakin vuosikymmeniä sitten. Ohjelma jatkettiin aina 1970-luvulle saakka.

Ei-toivotut juutalaiset

Ruotsalainen kansankoti oli maahanmuuttovastainen toisen maailmansodan aikana. Passikäytännön uudistus vuonna 1938 perustui siihen, että Saksasta saapuvat ei-toivotut juutalaiset voitaisiin tunnistaa ja siten karkottaa maasta. Tätä varten juutalaiset saivat passeihinsa J-leiman.

Asenteet juutalaispolitiikassa muuttuivat vasta 1942-1943, kun sodan lopputulos alkoi selvitä ja juutalaisten kokemien kärsimysten rankkuus paljastua. Myös muiden maiden pakolaiskäytäntö vaikutti asenneilmaston vaihtumiseen Ruotsissa.

Äärioikeiston nousu

Valkoinen arjalainen veljeskunta jakautui kahteen haaraan 1990-luvun alussa. Toinen haara päätti jatkaa maanalaisena liikkeenä ja toinen terävöityä poliittiseksi puolueeksi. Puolue tunnetaan nykyisin nimellä Ruotsidemokraatit. 

Äärioikeistolaisuuden ja muukalaisvihamielisyyden uutta nousua on viime vuosina todistettu eri puolilla Eurooppaa. 

Ranskan traagiset tapahtumat luultavasti pönkittävät islamofobiaa, sillä pelko-kortti on korteista tehokkain ja se toimii kaikkialla, myös Suomessa.

 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.