Ruotsin budjetti antaa veronalennuksia ja rahaa kouluille

Ruotsin talouskriisi on ohi ja valoisat ajat koittavat, ilmenee sosiaalidemokraattisen hallituksen tänään julkistamasta ensi vuoden budjetista. Sosiaalidemokraatit toivovat, että hyvät ajat vahvistavat myös puoluetta poliittisesti. Etusija budjetissa annetaan sairaanhoidon, koulujen ja vanhustenhoidon kohentamiselle. Mutta myös valtionvelkaa pienennetään tuntuvasti.

Hallitukselle on tärkeintä, että työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee. Tilanne tuskin paranee kuitenkaan niin pian, että hallitus pystyisi lunastamaan lupauksensa vain neljän prosentin avoimesta työttömyydestä ensi vuonna. Muutama vuosi sitten työttömyys oli kaksinkertainen ja korkeampikin, jos mukaan luetaan piilotyöttömyys. Ruotsin bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna kolme prosenttia. Tänä vuonna kasvu on 3,6 prosenttia. Seuraavina vuosina odotetaan parin prosentin kasvua.

Valtion velkaa lyhennetään

Hyvä talous sallii suuren valtionvelan lyhentämisen. Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta putoaa alle 60 prosentin jo ensi vuonna. Vuonna 1994 valtionvelan osuus oli 76,5 prosenttia. Valtiovarainministeri Bosse Ringholm oli enemmän kuin tyytyväinen, kun hän esitteli ensimmäisen budjettinsa. Hän tuli tehtävään keväällä, kun Erik Åsbrink erosi vastalauseena pääministeri Göran Perssonin toiminnalle.

Kriisivuosina ruotsalaiset saivat tuta sairaanhoidon, koulujen ja vanhustenhuollon menojen supistukset. Nyt osa rahoista menee takaisin noille kovia kokeneille aloille. Valoisa Ruotsi-kuva on kuitenkin uhattuna, jos tulevat keskitetyt palkkaneuvottelut antavat liian hyvän tuloksen eli jos palkkoja korotetaan niin paljon, että inflaatio saa vauhtia. Siinä tapauksessa hallitus uhkaa perua ne veronalennukset, jotka budjetissa luvataan.

Ringholm sanoi olettavansa, että työmarkkinaosapuolet ovat nyt riittävän kypsiä oivaltamaan, että ne vain menettävät inflaationa, jos palkankoroukset ovat liian suuria.

Devalvaatio ei enää käy

1970- ja 1980-luvuilla ruotsalaisten tulot kasvoivat selvästi. Inflaatio oli kuvassa mukana, mutta Ruotsin kilpailukykyä puolustettiin devalvaatioiden avulla. Nyt tuo keino ei enää toimi, sillä Ruotsin valuutta on sidottu muihin valuuttoihin ja Ruotsin kruunu on jo paljon heikompi kuin muut valuutat. Palkansaajat odottavat, että heille vihdoinkin korvattaisiin kaikki se kurjuus, jota he saivat kestää kriisivuosina.

Ruotsin talous saneerattiin julkisten menojen kovilla leikkauksilla. Ne toteutti ensisijassa Göran Persson, ensin valtiovarainministerinä ja sitten pääministerinä. Persson sai monia vihollisia toimintansa vuoksi ja puolueen kannatus on laskenut. Se johti vaalitappioon vuosi sitten. Tuolloin puolue sai ennätysalhaisen äänimäärän: 36,4 prosenttia äänistä.

Ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue ovat toimineet vaalien jälkeen sosiaalidemokraattien tukipuolueina. Puolueiden budjettineuvottelut olivat kovat. Erimielisyyksiä oli mm. veronalennuksista ja siitä, kuinka paljon ylijäämää on annettava takaisin kansalle ja kuinka paljon valtionvelkaa on pienennettävä. Persson on halunnut asettaa etusijalle valtionvelan maksamisen.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.