Ruotsin Nato-keskustelussa vilahtaa usein Suomi-kortti

Ruotsin liittyminen Natoon hyödyttäisi molempia osapuolia - selvästi enemmän kuin Suomi Natoa tai Nato Suomea, arvioi Ruotsin entinen Moskovan-suurlähettiläs ja puolustuspolitiikan selvitysmies Tomas Bertelman.

Hän pohtii, rajoittaako yhä tiivistyvä puolustusyhteistyö Suomen kanssa lopulta Ruotsin omaa mahdollisuutta tehdä itsenäisesti päätös liittoutumisesta. 

Bertelmanin mukaan kysymys on perusteltua esittää, koska Suomen ja Ruotsin tilanteissa on yhteisten huolenaiheiden lisäksi myös selviä eroja.  

Useissa arvioissa on esitetty, että Ruotsin alueen käyttö olisi paljon Suomen alueen hallintaa oleellisempaa mahdollisessa Venäjän ja lännen sotilaallisessa konfliktissa - esimerkiksi Baltian Nato-maiden huollon kannalta.   

– Tämän takia Ruotsin Nato-jäsenyys olisi Naton näkökulmasta suotavampi, ei ensisijaisesti Suomen jäsenyys, Bertelman arvioi.  

Hänen mukaansa Suomella olisi jonkinlainen, joskin heikko, mahdollisuus pysyä syrjässä Itämeren alueen sodasta, kun taas Ruotsi vedettäisiin väistämättä mukaan heti alusta alkaen.  

Poliittisia edellytyksiä Suomen sivustakatsojan roolille puolestaan luo se, ettei täällä ole oltu Ruotsin tavoin yhtä hanakoita julistamaan jo ennakkoon solidaarisuutta muun muassa Baltian maille, Bertelman kirjoittaa.  

Ruotsi etulinjassa?

Tällainen järkeily ei oikein istu siihen pitkään tehtyyn oletukseen, jonka mukaan rajanaapuri Suomen Nato-jäsenhakemus provosoisi Venäjää ilman muuta Ruotsia enemmän. Onko etulinjassa nykyään sittenkin Ruotsi?

– Ehkä me tarvitsemme Nato-jäsenyyttä enemmän kuin Suomi. Jos näin on, pitäisikö meidän antaa Suomen epäröinnin päättää (Natosta) puolestamme, Bertelman kysyy.  

Ex-suurlähettilään tuore kirjoitus on esimerkki Suomen aseman käyttämisestä perusteena Ruotsin Nato-keskustelussa. Bertelman on Nato-jäsenyyden kannattaja, mutta Suomeen viitataan myös toisessa leirissä.  

– Ruotsin päätös hakea Naton jäsenyyttä asettaisi Suomen vaikeaan asemaan, perusteli viime kuussa Ruotsin toinen entinen Moskovan-suurlähettiläs, Nato-jäsenyyttä vastustava ja sotilaallisten liittoutumattomuuden puolesta puhuva Sven Hirdman.  

Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus on lupaillut, ettei Suomea yllätetä Nato-linjamuutoksilla. Viesti on ollut, että Nato-jäsenyyttä ei tässä vaiheessa haeta - tai jos haetaan niin yhteistuumin Suomen kanssa.  

Yhteistyö hyvä, muttei riittävä  

Mitä sitten pitäisi ajatella Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä? Bertelmanin mukaan yhteisen sotilaallisen pelotteen vahvistaminen on sinänsä hyvä asia, muttei pidä ajatella, että Ruotsin ja Suomen lihakset yhdessäkään riittäisivät.

Ruotsin pitää hänen mukaansa kompensoida yhä syvempää sitoutumista naapurimaahan syvemmällä yhteistyöllä joko Naton tai suoraan Yhdysvaltain kanssa - muuten yhteistyön merkityksestä muodostuu vaarallinen harhakuva.  

– Olisi yllättävää, jos tämä logiikka näyttäisi erilaiselta Suomen näkökulmasta, Bertelman arvioi.  

Kahden pienen maan liittoon luottamisen vaaroista Suomen kannalta kirjoitti hiljattain myös toinen ruotsalainen, maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori ja kenraalimajuri evp.

Hänen mukaansa Suomi voisi tulla sotilasliitossa Ruotsin kanssa vedetyksi mukaan konfliktiin, mutta ei kuitenkaan voisi saada länsinaapurilta merkittävää sotilaallista apua. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.