Suomalaisasiantuntija: Makedonian tilanne jännittynyt

Tilanne Makedoniassa on suomalaisen ulkopolitiikan asiantuntijan mukaan muuttumassa räjähdysalttiiksi. EU:n 500-henkisen tarkkailijaorganisaation poliittista osastoa Balkanilla johtava Urpo Peussa vertaa Makedonian tämänhetkistä tilannetta Kosovoon.

Makedonia ja lahialueet

Peussan mukaan maassa tehdään kovasti työtä yhtenäisyyden säilyttämiseksi, mutta tilanne on kuumenemassa. Albaanivähemmistön osuus väestöstä on kivunnut noin 30 prosenttiin ja kasvuvauhti on kova. Samalla maan talous on kärsinyt tuntuvasti Kosovon sodasta. Väestöryhmien välinen raja on kehityksen seurauksena jyrkentynyt.

Peussan mielestä Kosovon tilanne on muutenkin vääristänyt käsityksiä Balkanin tilanteesta. Hän muistuttaa, että Bosnian vakautus on tällä hetkellä tärkeintä Euroopan turvallisuudelle. Peussan mukaan Bosnia on ilman lännen tukea ja läsnäoloa valmis kaatumaan ja räjähtämään uudelleen. Maan tila on todella synkkä. Vaikeudet näkyvät kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla - politiikassa, taloudessa, ihmisoikeuksissa, turvallisuudessa. Bosnia on jakautunut kolmeen etnisesti hyvin puhtaaseen osaan - maaksi, jossa on todellisuudessa kolmet valtiorakenteet ja kolme armeijaa. Sama koskee lähes kaikkea viranomaistoimintaa. Kolmijaon takia sodan karkottamien satojen tuhansien pakolaisten paluu ei ole todellista, Peussa huomauttaa. Todellinen paluu koskee enintään 10 000 ihmistä. Kaikki muu on jäänyt Bosnian sisäiseksi pakolaisuudeksi. Serbit voivat palata ainoastaan omalle etniselle alueelleen, kroaatit omalleen ja muslimit, bosniakit omalleen. Kun tässä kokonaisuudessa yritetään viritellä pienemmissäkin asioissa yhteisiä hankkeita, on tulos yleensä heikko. Osapuolten tunnelmat ovat vähintään jäiset, Peussa kuvailee.

Talous lamassa

Bosniaa voitaisiin vakauttaa parhaiten taloutta kehittämällä. Maailmanpankki on ohjannut maahan yli viisi miljardia dollaria ja ainakin saman verran on tullut eri maista kahdenkeskisenä apuna. Talouden elvytys on jäänyt enemmänkin vaurioituneiden talojen kattojen rakentamiseen, Peussa vertaa. Talous on rapakunnossa, yritysten yksityistäminen ei etene juuri lainkaan, pankit ovat täysin lamassa ja korruptio rehottaa kaikkialla. Bosniassa ei tapahdu mitään, ellei kansainvälinen yhteisö pakota toimiin. Poliittiset puolueet ajavat pääosin vain oman etnisen taustansa asioita ja äänestäjiä pelotellaan antamaan äänensä vain oman ryhmän ehdokkaille. Puolueita ei voi jakaa normaaleilla poliittisilla mittareilla, vaan lähinnä kansallismielinen-enemmän kansallismielinen tasolla. Mediaa käytetään tehokkaasti hyväksi. Vapaata tiedonvälitystä ei ole ja kaikki osapuolet manipuloivat ihmisiä tehokkaasti omien ohjailtujen medioidensa avulla. Lännen on varauduttava olemaan maassa sukupolvi ennen kuin sieltä voidaan lähteä pois, uskoo Peussa.

Kosovo annettiin taktisella sodalla

Peussan mukaan Serbia tiesi vuosia, että Kosovo on menetetty alue. Taustalla on albaaniväestön voimakas lisääntyminen. 1930-luvulla serbejä ja albaaneja oli Kosovossa suunnilleen yhtä paljon, mutta sodan alkaessa serbien osuus oli enää kymmenkunta prosenttia. Serbian poliittiselle johdolle rauhanomainen irtautuminen ongelmasta olisi kuitenkin ollut itsemurha. Sodan avulla Serbian Kosovo-ongelma siirtyi tai siirrettiin lännen hoidettavaksi siitä huolimatta, että länsi korostaakin Kosovon pysyvän elimellisenä osana nykyistä Jugoslavian liittotasavaltaa. Tynkä-Jugoslavian valtiokokonaisuuteen niin ikään kuuluva Montenegro lienee Serbialle vaikeampi kysymys, Peussa arvioi. Sotilaallisten ja taloudellisten syiden takia Serbia kokee pahana uhkana Montenegron orastavan halun lisätä etäisyyttä. Montenegron kautta kulkevat reitit merelle ja myös Serbian laivastotukikohdat ovat siellä.

Pakotteita Kroatialle?

Kroatia on nostettu lännen eräänlaiseksi tukipilariksi, joka edustaa suhteellista vakautta ongelmallisella alueella, Peussa sanoo. Kroatiaan on myös satsattu. Lähentymiselle länteen on kuitenkin asetettu ehtoja, joiden täyttämisessä Kroatialla on isoja vaikeuksia. Kroatia toteutti osaltaan etnisen puhdistuksen omilla serbialueillaan. Puoli miljoonaa Kroatian serbiä ajettiin kodeistaan, mutta paluumuutto on ollut olematonta. Kroatia on osoittanut halua olla vaaditussa yhteistyössä Haagin kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa, mutta vain serbien tekemien rikosten osalta. Kroaattien tekemiin rikoksiin ei "kaiken kiireen keskellä" ole puututtu, Peussa huomauttaa. Haagin tribunaalin pääsyyttäjä on valittanut Kroatian nihkeilystä. Etenkin Yhdysvaltain lainsäädäntö napsauttaa automaattisesti sanktioita maille, jotka eivät ole yhteistyössä Haagin kanssa. Nähtäväksi jää, johtaako valitus pakotteisiin Kroatiaa vastaan, hän pohtii.

Bosnian sotaa paenneita Makedoniassa

Tämän vuosikymmenen tapahtumat ovat kautta lähes koko entisen Jugoslavian jakaneet väestöryhmät omille eristyneille alueilleen - ryhmiksi, jotka ovat epäluuloisia ja katkeria toisilleen. Pahimmat viat ovat jääneet ihmisten mieliin ja sieluihin. Talous on romahtanut ja poliittinen elämä on kehittymätöntä. Vallassa ovat edelleen henkilöt, jotka olivat vallassa ennen sotia ja sodan aikana, Peussa erittelee. Kun historiaa ja nykytilaa katsoo, ei kansakouluaikaisia puheita Balkanin ruutitynnyristä voi jatkossakaan sulkea pois, hän tähdentää.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.