Tämä lienee kehitysmaiden kaamein sairaus – tuhoaa lasten kasvot

Ensin nigeriläisen Mourdjan, 13, ikenet alkoivat vuotaa verta. Kului vain kolme päivää, ja kuolio oli tuhonnut tytöltä nenän, ylähuulen ja osan toisesta poskesta.  

Nykyään Mourdja käyttää hiukset peittävää huivia, mutta ei pysty täysin piilottamaan runneltuja kasvojaan.  

– En voi enää katsoa ihmisiä silmiin, hän sanoo hiljaisella äänellä.  

Mourdja on silti onnekas, koska on ylipäänsä elossa. Hänen kasvonsa runteli noma, kasvojen kuolioon johtava tulehdustauti, jota esiintyy yksinomaan maailman köyhimmissä maissa. Sairastuneista jopa 90 prosenttia kuolee verenmyrkytykseen, jos ei pääse hoitoon.

Saa alkunsa köyhyydestä

  • Noma on kuolioon johtava tulehdustauti, joka tuhoaa kasvojen pehmyt- ja luukudosta. Joskus sitä on nimitetty myös vesikuolioksi.  
  • Nomaa esiintyy eniten äärimmäisessä köyhyydessä elävillä, pahoin aliravituilla lapsilla, jonka vuoksi sitä on kutsuttu myös "köyhyyden kasvoiksi".  
  • Noma etenee erittäin nopeasti ja voi johtaa verenmyrkytykseen sekä kuolemaan muutamassa päivässä.
  • Vuosittain yli 100 000 lapsen arvioidaan kärsivän nomasta. Ilman hoitoa tautiin kuolee jopa 90 prosenttia sairastuneista.  
  • Selvästi eniten nomaa tavataan Afrikassa, mutta tapauksia esiintyy myös köyhimmissä Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.  

Noma on huonosti tunnettu, eikä sen puhkeamismekanismia ole pystytty täysin selvittämään.

Taudin puhkeamiselle altistavat erityisesti aliravitsemus, huono hygienia, heikko vastustuskyky sekä muut sairaudet, kuten malaria ja hiv. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen.

– Noma on tauti, joka saa alkunsa köyhyydestä. Ja Nigerissä köyhyyttä riittää, kertoo sairaanhoitaja Fati Badamasi.

Badamasi työskentelee sveitsiläisessä Sentinelles-avustusjärjestössä, joka auttaa nomaan sairastuneita Nigerissä.

– Tauti etenee hyvin nopeasti. Kuolio iskee kolmessa vuorokaudessa. Jos potilas tulee luoksemme vasta siinä vaiheessa, kun hänen kasvoillaan näkyy tumma läikkä, tiedämme että on jo liian myöhäistä, hän kertoo.

Taudin alkuvaiheessa ikenet ja poskien sisäpinnat tulehtuvat ja niihin syytyy haavaumia. Hoitamattomana haavaumat kasvavat, jättäen ammottavia reikiä kasvoihin ja tullen tappavaksi.

Euroopassa viimeksi keskitysleireillä

Vaikka nomasta on merkintöjä antiikin ajoista lähtien, tautia on nykylääketieteessä tutkittu vähän. Euroopassa viimeiset tapaukset todettiin toisen maailmansodan aikaan keskitysleirivangeilla.  

Nykyisin lähes kaikki sairastuneet ovat alle kuusivuotiaita lapsia Afrikassa. Tautia esiintyy pääasiassa alueella, joka yltää Mauritaniasta Etiopiaan. Vuosittain tapauksia arvioidaan olevan yli 100 000, ja Maailman terveysjärjestö WHO pelkää, että määrä on kasvussa.

Mourdjalla on kuitenkin vielä toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sentinelles aikoo lennättää hänet Geneveen, missä kirurgit rakentavat hänelle uuden nenän ja suun.

Koska tällaiset mahdollisuudet ovat harvassa, järjestöt yrittävät levittää tietoa nomasta, jotta vanhemmat toisivat lapsensa hoitoon ajoissa. Antibiootit ovat olleet tehokkaita taudin hoitamisessa: nopeasti aloitettu lääkekuuri voi pelastaa sairastuneen hengen - ja kasvot.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.