Trumpin voitto mietityttää Virossa: Kuin huono painajainen, mutta ei kannata kylvää paniikkia

Virolaiset ulkopolitiikan asiantuntijat ovat huolestuneet Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltojen presidentiksi.

Luonnollinen huolenaihe on Trumpin kampanjan lausunnot Baltian maiden puolustuksesta, Naton roolista ja Venäjästä.

Parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson sanoo Viron Yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa, että mitään radikaaleja muutoksia maiden välillä ei presidentin vaihdoksen takia nähdä. Viro on Mihkelsonin mukaan kuitenkin nyt siirtymässä tuntemattomalle alueelle ja kysymysmerkkejä on paljon.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Sven Mikser sanoo samassa haastattelussa, että Virossa on totuttu pitämään kiinni siitä, mitä Yhdysvaltojen uusi presidentti lupaa. Nyt olisi hyvä, jos näin ei kävisi.

Epämiellyttävä yllätys

Tarton yliopiston Baltian politiikan professori Andres Kasekamp sanoo MTV Uutisille, että Trumpin voitto on suuri ja epämieluisa yllätys.

– Tämä on kuin huono painajainen, Kasekamp puuskahtaa.

Kasekamp on Mihkelsonin ja Mikserin kanssa samoilla linjoilla. Nyt eletään Baltian maiden ja Suomenkin kannalta epävarmaa aikaa.

Trump astuu virkaansa vasta tammikuun 20. päivä. Sitä ennen hänen todellisista ulkopoliittisista linjauksistaan esimerkiksi Suomen ja Baltian suhteen ei voi sanoa mitään. Iso kysymysmerkki on myös uuden presidentin kabinetti. Kenet Trump valitsee ulko- ja puolustusministereikseen?

Liikemiehellä liikemiehen elkeet

Professori Kasekampin mukaan Trumpin kampanjapuheista kuvastuu liikemiesmäinen tapa toimia myös presidenttinä. Esimerkkinä Nato. Apuun tultaisiin vain niille, jotka ovat maksaneet riittävästi.

– Hän suhtautuu kansainvälisiin suhteisiin kuten suurliikemies. Kun maksatte omasta vakuutuksestanne, autamme teitä, muuten emme.

Kasekamp muistuttaa samaan hengenvetoon, ettei Nato ole pelkästään Yhdysvallat. Esimerkiksi Virossa suurin vastuu on Britannialla.

Harmia aiheuttaa Kasekampin mukaan myös se, että Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat kiitelleen kilvan toisiaan. Jälleen kuvaan astuu liikemies, jonka toimia eivät ohjaa minkäänlaiset arvot. Hän tekee palveluksia toisia palveluksia vastaan.

– Baltiassa on aina aiheuttanut harmaita hiuksia se, että suuret valtiot tekevät sopimuksia niin sanotusti kolmen maan pään yläpuolella.

Professori sanoo, että hämmentävä kysymys Trumpin kohdalla on se, paljonko hänen kampanjaretoriikastaan oli ainoastaan harkittua, äänestäjien houkutteluun tähdättyä retoriikkaa.

– On olemassa usko siihen, että kun Donald Trump ottaa vastaan presidentin tehtävät ja törmää kylmään todellisuuteen ja monimutkaisiin kansainvälisiin suhteisiin, hän on mies, joka kykenee muuttamaan näkemyksiään. Siihen täytyy uskoa, mutta varma ei tietenkään voi olla, Kasekamp pohtii.

"Paanikat ei maksa külvata"

Varsinkin sosiaalinen media on jo Suomessakin täynnä toinen toistaan kauhistuneempia ihmisiä, jotka ovat valmiita vaihtamaan talonsa ja isoäitinsä kultaan ja pakenemaan Ruotsiin Trumpin ja Putinin sopimusten pelossa.

– Ei kannata kylvää paniikkia, Kasekamp naurahtaa. Yhdysvaltojen presidentti ei ole diktaattori, joka saa tehdä päätökset vain oman päänsä mukaan.

– Jos jotain pelättävää on, se ei tarkoita Itämeren aluetta. Euroopasta puhuttaessa, ukrainalaiset voivat syystäkin olla huolissaan. Kauemmaksi mentäessä, ensimmäisenä kärsii Syyria. Aleppolaiset ovat ensimmäiset, ketkä saavat tuntea Trumpin voiton nahoissaan.

Professori toteaa ykskantaan, että Euroopassa Ukraina, Moldova ja Georgia ovat aivan varmasti tässä pelissä häviäjiä.

Ei uutta Jaltaa 

Erilaisissa tulevaisuuden ennusteissa on pitkin vaalikampanjaa puhuttu jopa uudesta Jaltan konferenssista. Jaltan konferenssi oli Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Neuvostoliiton välinen konferenssi helmikuussa 1945. Tapaamisessa sovittiin osittain Euroopan uusista rajoista ja Neuvostoliiton jo miehittämät itäeurooppalaiset valtiot jäivät sen etupiiriin.

Kasekamp muistuttaa, että maailma on noista ajoista muuttunut totaalisesti. Tuolloin Neuvostoliiton etupiiriin jääneissä maissa oli valmiiksi konkreettisesti puna-armeijan miehitysjoukkoja.

– Trump ei tietenkään ala antaa pois Naton jäsenmaita. Eikä kongressi varmastikaan antaisi presidentin tehdä mitään sellaista. Trump alkaa pikemminkin vaatia, että Naton jäsenmaat maksavat puolustuksestaan enemmän.

Kasekamp sanoo vielä, että vaikka Trump yrittäisikin ajaa läpi radikaaleja muutoksia, se ei ole läpihuutojuttu. Kongressiedustajilla on kaikkeen sanansa sanottavanaan.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.