Tutkimus: Helleputket ja kylmät jaksot jämähtävät paikoilleen entistä useammin

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan pitkät, samanlaisen säätyypin jaksot ovat yleistymässä.

Kesäkuu oli Suomessa viileä. Heinäkuussa ja elokuun alussa koettiin puolestaan edellistä helleputkiennätystä sivuava pitkä hellejakso ja nyt on alkanut sateinen jakso. Sää on Suomessa jämähtänyt tänä kesänä useaan otteeseen pitkäksi aikaa yhteen säätyyppiin. Myös muualla maailmassa on viime vuosina koettu pitkiä kuumia tai viileitä jaksoja.

Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkään paikallaan pysyvät, saman säätyypin jaksot ovat jo yleistyneet ja yleistyvät edelleen maapallolla. Tutkimuksen on tehnyt kansainvälinen tutkijaryhmä saksalaisessa Potsdamin ilmastonmuutostutkimuksen instituutissa (Potsdam Institute for Climate Impact Research).

Yksi syy paikallaan pysyvään säätyyppiin on yläilmakehän suurimittakaavaisessa virtauksessa. Virtaus kulkee napa-alueiden ympärillä lännestä itään, mutta mutkittelee vaihdellen päivästä toiseen. Mutkien mukana napa-alueelta virtaa etelään kylmää ilmaa ja tropiikista puolestaan lämmintä ilmaa pohjoisille leveysasteille.

Tavanomaisesti nämä mutkat liikkuvat hitaasti itään ja säätilat maanpinnalla vaihtelevat. Nyt virtauksessa on kuitenkin nähty jo muutoksia, joiden ennakoidaan voimistuvan entisestään ilmastonmuutoksen takia.

– Tutkimuksen mukaan tietynlaisissa tilanteissa virtaus on poikkeavan hidasliikkeinen, jolloin se aiheuttaa maanpinnalla pitkään kestävän äärisään jakson: esimerkiksi helleputken tai tavanomaista selvästi viileämmän ja sateisemman kauden. Tutkijoiden havaintojen mukaan ilmiö toistuu aiempaa useammin. Vuoden 2000 jälkeen jaksojen määrä on lähes kaksinkertaistunut, kertoo MTV Uutisten meteorologi Liisa Rintaniemi.

Virtauksen saa aikaan tropiikin lämpimän ilman ja napa-alueiden kylmyyden lämpötilaero. Virtauksessa tapahtuneen muutoksen syynä on napa-alueiden voimakas lämpeneminen. Kun etelän ja pohjoisen lämpötilaero pienenee, virtaus itään on entistä heikompi, jolloin sama säätyyppi pysyy paikallaan entistä pitempään.

Ilmaston lämpeneminen muuttanee myös virtauksen muotoa. Kylmä ilma pääsee jatkossa entistä etelämmäksi ja lämmin ilma entistä pohjoisemmaksi.

– Paitsi että esimerkiksi hellejaksot voivat jatkossa olla pitempiä, ne voivat olla myös entistä kuumempia, kun lämmin ilma pääsee aiempaa pohjoisemmaksi, toteaa Liisa Rintaniemi.

Ilmastonmuutoksen takia napa-alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon muut alueet.

Katso videolta selitys ilmiölle.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.