Ukraina-kriisi: ”Viron ivailu Suomelle kertoo EU:n ulkopolitiikan vaikeudesta”

Ukrainan konflikti on EU:n ulkopolitiikan kannalta unionin historian hankalin tilanne, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

EU:n pyrkimys edustaa ulkopolitiikassaan puhtaasti unionin yhteistä etua peittää Kivisen mukaan alleen sen ristiriidan, että tosiasiassa kullakin EU-maalla on omat ulkopoliittiset intressinsä.

Kivinen muistuttaa, että suurimmalla osalla Euroopan maista oli ennen Ukrainan kriisiä kahdenväliset suhteet Venäjään kunnossa ja menossa pikemminkin parempaan kuin huonompaan suuntaan - Suomi mukaan luettuna.

– Sitten yllättäen Kiovan Maidanin aukiolla oli tilanne, jossa joukko mielensoittajia ei hyväksynyt EU:n, Venäjän ja Ukrainan edustajien tekemiä sopimuksia ja Ukrainan hallitus kaatui. Yhtäkkiä meillä oli Euroopan Unionin yhteinen ulkopolitiikka, jossa asetetaan sanktioita Venäjän suuntaan. Syntyi ensimmäisen kerran voimakas jännite EU-maiden suhteiden ja EU:n yleisen ulkopolitiikan välillä, pohtii Kivinen.

Kivinen katsoo, ettei EU:lla ole avoimia välineitä käsitellä tällaisia ristiriitoja.

– Tämä johti muun muassa siihen, että virolaiset ivailivat Suomelle, kun presidentti Sauli Niinistö lähti neuvottelemaan Venäjälle ja Ukrainaan tai suomalaiset olivat huolestuneita, kun Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kävi Kiovan Maidanilla lietsomassa kapinaa, sanoo Kivinen.

Kivisen mukaan tämän tyyppisiä ristiriitoja nousee EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa jatkuvasti taustalta esiin.

– Ongelmana on se, ettei niistä oikeastaan voida käydä keskustelua julkisuudessa, koska EU:n on ylläpidettävä yksimielisyyden julkisivua.

Kivinen kertoi näkemyksistään Valtapiirien Eurooppa -keskustelupaneelissa eilen Helsingin yliopistolla.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.