Uutisanalyysi: Mystinen punainen planeetta – mikä tekee Marsista niin kiinnostavan?

Arvuuttelu siitä, onko Marsissa elämää, on jatkunut jo sukupolvien ajan. Euroopan avaruusjärjestö Esallekin on nyt tärkeä osoittaa, että sen osaaminen riittää vaativaan Mars-missioon, kirjoittaa toimittaja Päivi Mäki-Petäjä uutisanalyysissaan.

Kaikki tähyävät nyt Marsiin. Eilisestä lähtien on jännitetty, onnistuuko Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Mars-missio. Ja jännitys jatkuu: vieläkään ei tiedetä, onko Marsiin laskeutunut Schiaparelli-laskeutuja ehjä. Se kuitenkin tiedetään, että lähes koko laskeutumisoperaatio sujui suunnitelmien mukaan. ESA:n asiantuntijat ovat varmoja, että ainakin laskeutujan laskuvarjo avautui. Sen jälkeisistä laskeutumisen vaiheista ei vielä ole tietoa.

Kaikki sujui melkein suunnitellusti

Joka tapauksessa Mars-missiota hehkutetaan jo menestyksenä, koska emoalus saatiin onnistuneesti kiertoradalle, jossa sen odotetaan tekevän mittauksia ja välittävän tietoja maahan vähintään viiden vuoden ajan. Sen lisäksi laskeutujan matkakin sujui ainakin lähes kokonaan suunnitelmien mukaan.

Euroopan avaruusjärjestölle on tärkeää osoittaa, että oma osaaminen riittää vaativaan Mars-missioon. Vaikka vielä ei tiedetä, onnistuttiinko kaikessa, nyt korostetaan, että ainakin melkein kaikki meni suunnitelmien mukaan.

Suomi – avaruusmittareiden suurvalta

Suomen Ilmatieteen laitokselle Mars on jo tuttu paikka. Mukana on oltu jo useassa Mars-missiossa. On hienoa, että suomalainen osaaminen avaruusmittalaitteissa on niin vahvaa, että lähes kaikkiin missioihin halutaan suomalaiset laitteet. Edellisen kerranhan ne olivat tärkeässä osassa ihan äsken komeettaa tutkineessa Rosetta-hankkeessa. Pikkuinen Suomi on omalla osaamisalueellaan avaruuden suurvalta. Löytyisipä useammaltakin alalta yhtä vahvaa erikoisosaamista.

Onko Marsissa elämää?

Ja onhan Mars kiinnostava - mystinen Punainen Planeetta. Arvuuttelu siitä, onko Marsissa elämää, on jatkunut jo sukupolvien ajan. Tälläkin kertaa sitä yritetään selvittää. Marsin metaanilähteitä yritetään selvittää. Yksi selitys metaanille voi olla alkeellinen orgaaninen toiminta. Tarkempaa selvyyttä asiasta saadaan kenties vasta vuonna 2020, kun ESA:n Mars-mönkijä lähetetään planeetan pinnalle. Silloin voidaan tutkia myös sitä, mitä Marsin pinnan alta löytyy.

Spekulaatio elämästä Marsissa siis jatkuu. Säälihän se olisikin, jos tylsät tosiasiat latistaisivat mielikuvituksen.

Eikä muuten kannata yhtään hävetä, jos Mars kiinnostaa. Presidentti Obamakin esitti viime viikolla vahvan toiveen, että ihminen matkaisi Marsiin jo 2030-luvulla. Asia siis kiinnostaa myös suurvaltajohtajaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.