Vastustajat myönsivät tappionsa Lissabon-äänestyksessä

kuva: EPA

Lissabonin sopimuksen vastustajat ovat myöntäneet kärsineensä tappion EU:ta uudistavan Lissabonin sopimuksen eilisessä kansanäänestyksessä. Kyllä-äänten osuuden arvellaan olevan noin 60 prosenttia.

Näin olleen näyttää jos lähes varmalta, että sopimus hyväksytään Irlannissa.

Myös maan ulkoministeri Michael Martin on kertonut, että tulos on mitä todennäköisimmin "kyllä".

Lopullista tulosta odotetaan iltapäivän kuluessa.

Kesällä 2008 irlantilaiset torjuivat saman sopimuksen, kun 53,4 prosenttia äänesti "ei".

Mikä muutti irlantilaisten mielen?

Suurin syy ihmisten todennäköiseen mielenmuutokseen on maan synkkä taloustilanne. Monet muistivat äänestäessään pääministerin varoitukset, että "ei"-tulos voisi karkottaa Irlannista ulkomaisia investoijia. Ensimmäisen äänestyskerran jälkeen työttömyys on kaksinkertaistunut, ja EU:sta haetaan nyt tukea ja turvaa. Irlanti on yksi eniten EU:sta taloudellisesti hyötyneistä vanhoista EU-maista, joten EU:hun on totuttu nojaamaan.

Toinen merkittävä syy löytyy vaalikampanjoinnista. Tällä kertaa "kyllä"-puoli teki vahvan kampanjan. Puolueet toimivat yhteistyötä ja vaivautuivat selittämään kunnolla irlantilaisille, mistä sopimuksessa on kysymys. Ensimmäisellä kerralla informaatiota saatiin ennen muuta sopimuksen vastustajilta. Se oli osin yliampuvaa. Tälläkään kertaa perättömiltä väitteiltä ei täysin vältytty. Esimerkiksi äärikatoliset kertoivat, että Lissabonin sopimus antaa oikeudet viedä vanhusten säästöt ja lapset vanhemmiltaan.

Osaltaan vaikutusta oli myös EU-johtajien kesällä antamilla takuilla siitä, että Irlannin puolueettomuuteen ei puututa ja että maa saa jatkossakin päättää itse verotuksesta sekä katoliselle maalle tärkeistä eettisistä kysymyksistä kuten abortista ja eutanasiasta.

Paine kohdistuu nyt Puolaan ja Tsekkiin

Irlanti on ainoa maa, joka järjesti Lissabonin sopimuksesta kansanäänestyksen. 24 EU-maata vahvisti sopimuksen ennen Irlannin toista äänestystä. Jos Irlannin vaalituulos on "kyllä", sopimuksen voimaantulo on enää kiinni Puolasta ja Tsekistä. Molemmissa maissa parlamentti on hyväksynyt sopimuksen, mutta EU-kielteiset presidentit ovat vetkuttaneet sen allekirjoittamista.

Puolan presidentti on luvannut kirjoittaa nimensä heti, jos Irlannista saadaan "kyllä"-tulos. Mutta Tsekissä tilanne on paljon monimutkaisempi. Tsekin presidentti Vaclav Klaus avusti eräitä senaatin jäseniä tekemään sopimuksesta uuden tutkimuspyynnön maan perustuslakituomioistuimelle. Se jätettiin tällä viikolla, ja sen käsittely voi viedä kuukausia. Ennen ratkaisun tuloa presidentti ei voi sopimusta ratifioida, vaikka sattuisi yllättäin haluamaankin.

Yhteispeliä Britannian kanssa?

Tsekissä tuomioistuin laitettiin asialle toisen kerran sen jälkeen, kun Tsekin presidentti oli saanut kirjeen Britannian konservatiivipuolueen johtajalta David Cameronilta.

Konservatiivien uskotaan nousevan valtaan ensi kevään vaaleissa. Ja jos Lissabonin sopimus ei vielä tuolloin ole voimassa, Cameron aikoo järjestää siitä kansanäänestyksen, vaikka maan parlamentti on sopimuksen kertaalleen jo vahvistanutkin. Tuossa kansanäänestyksessä Lissabonin sopimus todennäköisesti kaatuisi.

Katso Anne Sjöholmin raportti Dublinista

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.