Venäjälle Jukosista 37 miljardin euron lasku

Venäjä on saanut jättimäisen vahingonkorvaustuomion öljy-yhtiö Jukosin kovaotteisesta kansallistamisesta viime vuosikymmenellä.  

Haagin välimiestuomioistuin tuomitsi Venäjän maanantaina 50 miljardin dollarin eli 37 miljardin euron korvauksiin öljy-yhtiö Jukosin haltuunottoon liittyvässä korvausjutussa. Tuomioistuin asettui kiistassa Jukosin osakkeenomistajien kannalle. Korvaukset puolittuivat alun perin vaaditusta, koska myös kantelijaosapuolen todettiin tehneen virheitä.  

Kanteen Haagiin jättivät gibraltarilaisyhtiöt, joiden emoyhtiön kautta Jukosin johtaja Mihail Hodorkovski hallinnoi aiemmin öljy-yhtiötä. Jukos määrättiin konkurssiin vuonna 2006.  

Tuomioistuin katsoi, että presidentti Vladimir Putinin alaiset viranomaiset ovat manipuloineet oikeusjärjestelmää ajaakseen yhtiön konkurssiin.  

– Venäläiset tuomioistuimet taipuivat valtiovallan tahtoon Jukosin vararikkoon ajamiseksi, sen varojen siirtämiseksi valtio-omisteiselle yhtiöille ja laittaakseen vankilaan miehen, joka osoitti merkkejä nousemisesta poliittiseksi kilpailijaksi, tuomioistuin toteaa.  

Venäjän valtion öljy-yhtiö Rosneft, johon Jukos sulautettiin, oli yhtiön pilkkomisen aikaan vielä pieni toimija. Tällä hetkellä yhtiö on tuotantomäärällä mitattuna maailman suurin julkisesti noteerattu öljy-yhtiö.  

Hodorkovski tyytyväinen  

Jukosin entinen johtaja Hodorkovski tuomittiin vuonna 2005 vankilaan veronkierrosta. Presidentti Putin armahti ex-oligarkin viime joulukuussa. Hodorkovski sanoi tiedotteessaan maanantaina olevansa tyytyväinen tuomioistuimen päätökseen.  

Entinen Venäjän rikkain mies sanoi, ettei hän ole ollut itse osapuolena asiassa eikä aio myöskään vaatia vahingonkorvauksia.  

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov piti Moskovassa selvänä, että Venäjää edustavat tahot aikovat käyttää lakiteitse kaikki valituskeinot asiassa. Rosneft piti yhtiöön kohdistuvia vaatimuksia ja syytöksiä perusteettomina.  

Asiantuntijoiden arvioissa suhtauduttiin tuoreeltaan skeptisesti mahdollisuuksiin periä rahat Venäjältä tai ryhtyä Venäjän omaisuuden pakkolunastuksiin.  

– Kysymys kuuluu, maksaako Venäjä laskunsa, mitä kovasti epäilen, sanoi London School of Economicsin professori Jan Kleinheisterkamp uutistoimisto Reutersille. 

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.