Venäjän Nato-lähetystö lähes tyhjillään: lähettiläs käy "silloin tällöin"

Suomella ollut edustusto Natossa nyt 18 vuotta. Samassa kerroksessa, naapurissa, sijaitsee toisen Naton läheisen kumppanin eli Ruotsin vastaava. Venäjä on alakerrassa ja siellä on ollut viime aikoina hiljaista.

Suomen Nato-lähetystössä seurataan tiiviisti Naton kehitystä ja sen vaikutusta Suomeen ja hoidetaan käytännön yhteustyökuvioita. Naton Suomen lähetettiläänä olevan Piritta Asunmaan mukaan työtahti lähetystössä on muutaman viime vuoden aikana vain kiihtynyt.

– Vuonna -94 kun Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan yhteistyön painopiste oli kriisinhallinnassa. Nyt viimeisen parin vuoden aikana, kun Euroopan turvallisuustilanne  on muuttunut, niin myös Suomen Nato-yhteistyö on muuttunut.

– Meille tärkeintä tällä hetkellä on hyödyntää Nato- yhteistyötä meidän oman kansallisen puolustuksen kehittämiseen, selvittää Asunmaa.

Käytännössä painopisteen muutos kriisinhallinnasta yhteisen puolustuksen ja pelotteen kehittämiseen on tarkoittanut sitä, että kumppanimaiden mahdollisuudet ovat kasvaneet.

– Esimerkiksi harjoitustoiminnassa. Me voidaan kehittää omaa kansallista puolustusta osallistumalla sellasiin Naton harjoituksiin, jotka on kansallisen puolustuksen kannalta hyödyllisiä.

Kahden kerroksen väkeä

Ruotsi ja Suomi ovat nauttineet Natossa jouhevasta kumppanuudesta myös keskenään. Yhteistyö on läheistä ja tekemisissä ollaan päivittäin. Sen sijaan Suomen ja Ruotsin alakerrassa on hiljaista. Siellä oli vielä pari vuotta sitten venäläisiä.

– Venäjä on toisaan myös Naton kumppanimaa. Mutta vuoden 2014 kevään jälkeen , jolloin Nato jäädytti käytännön yhteistyön Venäjän kanssa, niin myös venäläisten diplomaattien määrää ja pääsyä tänne Naton päämaja-alueelle on rajoitettu.

– Venäläisiä itse asiassa on hyvin vähän täällä Naton päämajassa. He toimivat ihan oman suurlähetystönsä tiloissa.

Viime aikoina paikalla on käynyt satunnaisesti suurlähettiläs ja sihteeri. Sen sijaan Suomen ja Venäjän lähettiläät tapaavat aika ajoin vaihtaakseen ajatuksia. Ei tosin Natossa.

– Suomen Venäjä-asiantuntemusta arvostetaan. Samoin dialogia Venäjän kanssa, kertoo Asunmaa.

Venäläiset ovat suurlähettilään mukaan tietoisia siitä, miksi osittainen porttikielto Naton päämajaan Brysselissä on tullut.

– Kyllä he ymmärtää että se on seurausta Ukrainasta. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.