Ydinjätepäästöjen vähentämisestä sovittiin Kööpenhaminassa

Kaksitoista maata, joukossa myös Suomi, hyväksyi tänään päätöslauselman Koillis-Atlantin suojelemiseksi varsinkin ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitosten radioaktiivisilta päästöiltä. Kansallisia viranomaisia kehotetaan tarkastelemaan kiireesti nykyisiä päästölupia sekä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi ja nykyisten laitosten sulkemiseksi.

Ydinjäte

Päätöksen esipuheessa maita rohkaistaan pidättymään uusien jälleenkäsittelylaitosten rakentamisesta. Päätös sai taakseen tarvittavan kolmen neljäsosan enemmistön Koillis-Atlantin meriympäristön suojelemiseksi perustetun Ospar-komission vuosikokouksessa Kööpenhaminassa. Päätös sitoo sen puolesta äänestäneitä maita eli Pohjoismaita sekä Irlantia, Hollantia, Belgiaa, Sveitsiä, Espanjaa, Portugalia ja Saksaa. Se ei sido Britanniaa eikä Ranskaa, jotka pidättyivät äänestyksestä tai Luxemburgia, joka ei osallistunut siihen. Euroopan ainoat käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitokset sijaitsevat tällä hetkellä Sellafieldissä ja Dounreayssa Britanniassa sekä La Haguessa Ranskassa.

Nyt hyväksytty päätös on kompromissi, joka syntyi, kun ilmeni, ettei Tanskan ja Irlannin tekemä, jyrkempi päätöslauselmaehdotus nykyisten jälleenkäsittelylaitosten sulkemiseksi ja uusien kieltämiseksi olisi saanut taakseen tarvittavaa enemmistöä eli kahdentoista maan ääniä. Tanska ja Irlanti vetivät tästä syystä ehdotuksensa takaisin jo ennen kuin siitä olisi äänestetty.

Suomi vastusti "teoreettista" ehdotusta


Jyrkempää vaihtoehtoa vastustivat neuvotteluissa Osparin 15 jäsenmaasta Suomi, Sveitsi sekä Britannia ja Ranska. Ospar-komission 16. jäsenellä, EU:lla, ei ole äänioikeutta. Suomea Kööpenhaminan kokouksessa edustanut ympäristöministeriön hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine kertoi STT:lle, että kompromissiin johtaneet neuvottelut käytiin Irlannin johdolla erittäin hyvässä yhteistyössä ja kompromissiohakuisesti. Hän totesi, että jälleenkäsittelylaitoksen sulkemista edellyttänyt ehdotus oli Suomelle mitä suurimmassa määrin teoreettinen kysymys: se ei olisi sitonut sitä vastustavia maita, Britanniaa ja Ranskaa, joita ehdotus olisi käytännössä koskenut.

Suomessa haluttiin periaatteessa pitää avoimena mahdollisuus jälleenkäsittelyyn, joka ei tuota lainkaan radioaktiivisia päästöjä, Kaarikivi-Laine lisäsi. Suomi ja eräät muut maat olivat Kaarikivi-Laineen mukaan periaatteessa huolissaan myös Ospar-sopimuksen toimialueen ylittämisestä.
-Ospar-komissio käsittelee maalta mereen päätyviä päästöjä ja merensuojelua ja tässä olisi ollut kyse maalla tapahtuvasta teollisuudenalan toimintaan puuttumisesta, Kaarikivi-Laine sanoi.

Suomi ei jälleenkäsittele ydinpolttoaineita eikä salli niiden tuomista jälleenkäsiteltäviksi. Suomessa käytetty ydinpolttoaine varastoidaan kallioperään.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.