Yksinhuoltajasta Viron presidentiksi – tällainen on Kersti Kaljulaid

– Tavoitteeni on , että enää viiden vuoden kuluttua ei tehtäisi suurta numeroa siitä, onko Viron presidentti mies vai nainen. Tehtävässä tärkeää on ihmisen teot ja sisältö, ei sukupuoli.

Näillä sanoilla kuvasi tulevaisuuttaan presidentin tehtävässä Viron ensimmäinen nainen Kersti Kaljulaid.

Hänellä on takanaan vain päivä parlamentin valtsemana presidenttinä. Asiantuntijoiden mukaan Tartossa vuonna 1969 syntyneellä neljän lapsen äidillä ei ole kovinkaan paljoa aikaa opetella ja ottaa tuntumaa.

– Kuitenkin täytyy pitää hyväntahtoisesti mielessä, että olisi ihmeiden ihme, jos Kersti Kaljulaid olisi maailmanhistorian ensimmäinen ihminen, jolle ei sattuisi yhtään kompastusta tai vahinkoa, kirjoittaa tämän päivän Postimees-lehden pääkirjoitus.

Kaksi ammattia

Kaljulaid on alkuperäiseltä koulutukseltaan biologi. Opinnot hän suoritti kotikaupunkinsa Tarton yliopistossa. Samassa opinahjossa äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Hän teki vuosituhannen vaihteessa alanvaihdon ja suoritti 2001 liikkeen johdon ammattikorkeakoulututkinnon.

Vaikka häntä ei omien sanojensakaan mukaan tunneta Virossa kovin hyvin, rouva presidentti on ollut mukana monessa.

Kaljulaid oli 90-luvun lopulla johtajana Eesti Telefonin myyntiosastolla ja kahden pankin investointiosastoilla.

Ennen siirtymistään Luxemburgiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen 2004, Kaljulaid ahersi silloisen pääministeri Mart Laarin taloudellisena neuvonantajana. Luxemburgissa Kersti Kaljulaid ehti työskennellä 12 vuotta.

Neljä lasta

Kaljulaidin yksityiselämä on pysynyt sivussa presidenttikamppailusta. Hän on naimisissa tietotekniikkainsinööri Georgi-Rene Maksimovskin kanssa ja neljän lapsen äiti. Kaksi ensimmäistä lasta ovat tyttö ja poika. Ensimmäisen lapsen hän sai opiskellessaan Tarton yliopistossa 80-luvun lopulla. Nykyisestä liitosta hänellä on kaksi poikaa. Kaljulaid on jo myös isoäiti.

Yliopistossa hänet tunnettiin terävänä ja ahkerana opiskelijana. Yliopiston verkkosivujen mukaan opinnot, pienen tyttären kasvattaminen ja Filiae Patriae -osakunnan riennot antoivat sisällön nykyisen presidentin opiskeluajalle.

– Mitä siitä jäi yli, kului enimmäkseen selviytymistaisteluun. Oli kuitti - ja soppajonojen aika. Oli yleensäkin sellainen aika, jolloin elämän eri alueiden kanssa toimeen tulo vaati runsaasti aikaa vievää käsityötä, Kaljulaid itse kertoo.

Opinnot hän sai päätökseen heti uudelleenitsenäistymisen jälkeen 1992.

Puhuu suomea

Hän omistaa virossa ainakin neljä asuntoa. Tuore presidentti sanoi eilen eri medioissa, että asuisi jatkossakin omassa asunnossaan Nõmmella, eikä haluaisi muuttaa presidentin virka-asuntoon Kadriorun linnaan.

Rouva presidentti on esiintynyt viimeisimmän viikon aikana runsaasti maan televisiossa ja muussa mediassa. Presidenttidebatit hän on saanut vaalitavasta johtuen käydä vain toimittajien kanssa.

Suosikkipresidenteikseen hän on maininnut lähialueiden naisjohtajat. Listalla ovat Tarja Halonen, Liettuan Dalia Grybauskaite ja Latvian entinen presidentti Vaira Vike-Freiberga.

Presidenttinä Kaljulaid lupasi heti tuoreeltaan olla vaativa ongelmien esiin nostaja. Samalla hän aikoi olla lähempänä kansaa kuin etäiseksi jäänyt edeltäjänsä.

Helsingin Sanomien haastattelussa Kaljulaid kertoi puhuvansa suomea. Hän oppi  kielen ollessaan Eesti Telefonin palveluksessa. Yhteyshenkilöt saksalaisfirma Siemensille kuuluneessa yhtiössä olivat suomalaisia.

Kaljulaid sanoikin tekevänsä ensimmäisen virallisen vierailunsa Suomeen.

Presidentti Toomas Hendrik Ilveksen virkakausi päättyy ensi viikon tiistaina, jolloin Kaljulaid astuu virkaan.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.