Yritysjohdon naiskiintiöt aiheuttavat närää Saksassa – sanktiot eivät yksin toimi

Saksassa suuryritysten hallintoneuvostoja koskeva naiskiintiölaki on saanut kritiikkiä pian voimaan tultuaan.  

uoden alusta suurimmat saksalaisyritykset velvoitettiin täyttämään vähintään 30 prosenttia hallintoneuvostopaikoistaan naisilla. Kriitikkojen mukaan tämä on osoittautumassa tehottomaksi tavaksi lisätä sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Naiskiintiöillä ei arvostelijoiden mukaan saada aikaan asennemuutosta eivätkä kiintiöpaikat lisää naisten arvostusta. Lain arvostelijoihin kuuluu useita naisjohtajia.  

– Uusi laki koskee vain jäävuoren huippua, ja meidän on varmistettava, että teemme suurempiakin muutoksia, sanoo Belen Garijo, lääkevalmistaja Merck KGaA:n johtoryhmän jäsen.   

55-vuotias Gajiro nousi ensimmäisenä naisena yhtiön johtoryhmään. Hänen mukaansa pätevyys ja taidot ovat ratkaisevampia kuin kiintiöt.  

– Jos joku kertoisi minulle, että istun johtokunnassa vain, koska olen nainen, se saisi minut kyyneliin.  

Teleyhtiö Deutsche Telekomin johtoryhmän jäsen Claudia Nemat uskoo, ettei kiintiöiden tapaisella lainsäädännöllä saada aikaan "todellista muutosta".  

– Yritysten on ymmärrettävä, että monimuotoisuus niin johtoryhmissä kuin hallintoneuvostoissakin antaa niille kilpailuetua. Tarvitaan naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja, joilla on kansainvälistä kokemusta.  

Sekä teleyhtiö että lääkevalmistaja ovat Saksassa poikkeuksia: molempien hallintoneuvostoissa istuu jo nyt naisia enemmän kuin kiintiölaki edellyttää.

Tasa-arvo vuosikymmenten päässä

Sukupuolten epätasa-arvo työelämän johtoportailla Saksassa on tilastojen mukaan todellisuutta.  

Viime vuoden lopulla Saksan 200 suurimman yrityksen johtoryhmistä vain kuudella prosentilla oli jäseninään naisjohtajia. Hallintoneuvostojen osalta naisjäsenten osuus oli samoissa yrityksissä hieman alle 20 prosenttia. Luvut käyvät ilmi naisten määrää yritysten johtoportaassa seuraavan DIW-ajatushautomon selvityksestä.  

Nykytahdilla vie DIW:n mukaan vuosikymmeniä ennen kuin sukupuolten tasa-arvo saavutetaan Saksan suuryritysten johdossa.  

– Uusi laki tuo hieman edistystä, mutta toivottavasti asiat eivät etene samaa matelutahtia kuin aikaisemmin, sanoo DIW:n tutkimusjohtaja Elke Holst.

Hänen mukaansa uusi kiintiölaki jää paperitiikeriksi, ellei sen rikkomisesta seuraa todellisia sanktioita.

"Tarvitaan laajempi muutos"

Monia naisjohtajia ajatus liian miesvaltaisten yritysten rankaisemisesta ei vakuuta. Sanktioiden pelätään voivan kääntyä jopa tarkoitustaan vastaan.

– Uskon, että valistus toimii sanktioita paremmin, sanoo lääkeyritys Bayerin johtoryhmän jäsen Erica Mann.   

Hänestä kiintiöt voivat lisätä tietoisuutta tasa-arvo-ongelmista, mutta toisaalta pesteihin valituille olisi tärkeää tuntea tulleensa valituiksi kykyjensä ansiosta, ei kiintiön osana.

Myös DIW:n tutkimusjohtaja Holst sanoo, etteivät kiintiöt yksin riitä ratkaisemaan tasa-arvo-ongelmaa. Hänen mukaansa naisten etenemistä urallaan on avitettava poliittisin päätöksin, helpottamalla eritoten työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Merck KGaA:n Garijo huomauttaa kuitenkin, että yrityksillä, jotka väittävät, etteivät yksinkertaisesti löydä johtoryhmiinsä tarpeeksi naisia, on suuria ongelmia.

– Joko heidän johtamisprosessinsa on tehoton tai kyse on silkasta tekosyystä.  


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.