Mainos

Changeling – vaihdokas (Changeling)

USA 2008. Ohjaus: Clint Eastwood. Käsikirjoitus: Michael Straczynski. Tuotanto: Clint Eastwood, Brian Grazer, Ron Howard. Kuvaus: Tom Stern. Leikkaus: Joel Cox ja Gary Roach. Pääosissa: Angelina Jolie, John Malkovich, Jeffrey Donovan, Colm Feore, Jason Butler Harner, Gattlin Griffith, Michael Kelly, Eddie Alderson, Devon Conti, Wendy Worthington, Peter Gerety, John Harrington Bland, Pamela Dunlap, Dale Dickey. Kesto: 144 min.

On kutkuttavaa, että 79-vuotias Clint Eastwood tuli 1960-luvulla tunnetuksi testosteronia tursuavien westernien tiukkahuulena ryhtyäkseen kolmekymmentä vuotta myöhemmin ohjaamaan kaunosieluisia ja usein jopa feministisiä ihmissuhde-elokuvia. Tällaisia ovat olleet itkettävä Hiljaiset sillat (1995), vielä enemmän kyynelkanavia rassaava Million Dollar Baby (2004) ja viime vuonna ensi-iltansa saanut Changeling – vaihdokas, jonka pääosassa on kärsivä yksinhuoltajaäiti.

Tositapahtumiin perustuva epookki alkaa vuoden 1928 Los Angelesista. Kiireisessä puhelinvaihteessa työskentelevä Christine Collins (Angelina Jolie) huolehtii pitkien työpäivien ohessa 9-vuotiaasta Walter-pojastaan aviomiehen häivyttyä kuvioista. Eräänä ylitöiden jälkeisenä lauantai-iltapäivänä poika on kadonnut. Vauhkoontunut Christine hälyttää poliisit, jotka laiskahkosti ryhtyvät etsintöihin. Puolisen vuotta myöhemmin he äidin suunnattomaksi iloksi ilmoittavat löytäneensä vesselin – ilo muuttuu kuitenkin järkytykseksi, kun Christine näkee, ettei kyseessä ole Walter vaan joku ihan muu poika.

Kasvavassa enkelten kaupungissa eletään korkeiden murha- ja sieppauslukujen sekä poliittisen korruption aikaa. Tehottomaksi ja turmeltuneeksi syytetyllä LAPD:llä on erityisen kova tarve kiillottaa mainettaan, ja kun lehdistä tunnettuun kidnappausjuttuun on saatu siisti päätös, pöyhkeä poliisikapteeni J.J. Jones (Jeffrey Donovan) ei lotkauta korvaansa äidin vastusteluille. Naiset kun tuppaavat olemaan hysteerisiä ja epäloogisia. Mitä sitten vaikka ”palautettu” lapsi on seitsemän senttiä lyhyempi kuin kadonnut?

Ainoa joka ottaa oikeuksiaan peräävän Christinen puheet vakavasti on autoritaarinen presbyteeripastori Gustav Briegleb (John Malkovich), joka saarnaa radiossa yleistä ja erityisesti poliisin moraalittomuutta vastaan. Hän kiinnostuu tapauksesta ja nostaa mekkalan, kun rouva Collins sitten salaperäisesti katoaa. ”Houriva naikkonen” on passitettu mielisairaalaan. Naps vaan.

Yksi lensi yli käenpesän -kakolan mieleen tuova miljöö pursuaa poliisin ja poliitikkojen ikäviä pikku salaisuuksia: raiskattuja, prostituoituja ja hankaliksi ryhtyneitä naisasiakkaita kuten Christine. Kylmät suihkut ja sähkösokit vain suhisevat, kun hameväeltä otetaan luulot ja vähitellen ihmisarvo. Korruptoituneiden lääkärien ja psykologien feikkilausunnot takaavat systeemin: pääset pois, jos tunnustat olevasi väärässä. Mutta jos tunnustat, olet rikollinen tai hullu.

Pohjoisamerikkalaisen valkoisen keskiluokan kohdalla moinen totalitaristinen väkivalta hätkähdyttää, vaikka Kiinassa ja monessa muussa kolkassa vastaavat käytännöt ovat yhä vankasti nykypäivää. Ajankuvassaan rikas Changeling käsittelee ihmisoikeuksia monella tasolla, ja onkin loogista jatkoa Eastwoodin kiinnostukselle valtaa ja sen väärinkäyttöä kohtaan. Trilleri Rajaton valta (1997) tarkasteli presidentin oikeuksia ja oivaltava Pahin rikos (1999) rotuennakkoluuloja ja amerikkalaisen kuolemantuomiojärjestelmän aukkoja.

Koskaan ei veteraanin ronskilla elokuvauralla ole nähty niin ahdistavia rikoksia kuin tässä uutuudessa. Paitsi naisiin elokuvan vääryydet kohdistuvat viattomimpiin eli lapsiin. Tarinaa ei uskoisi todeksi, niin sanoinkuvaamattoman iljettävä se on. Hienon lapsiroolin vetää nuori Eddie Alderson kidnappaaja-sarjamurhaaja Gordon Northcottin vastentahtoisena rikostoverina, jonka toiminta osaltaan avittaa järjestelmän mätien omenoiden paljastumisessa. Christine Collinsin tapaus muutti Kalifornian lakijärjestelmää pysyvästi.

Osastaan Golden Globe -ehdokkuuden ansainnut Jolie tekee tähänastisen uransa vakuuttavimman pääosasuorituksen raakaa systeemiä uhmaavana naisena. Laihan mutta lapsirakkaan näyttelijättären äidintuska välittyy koskettavasti, ja aiempi taipumus ylinäyttelemiseen on Clintin osaavissa käsissä hioutunut herkkyydeksi.

Elävimpänä katsojan uniin jää kuitenkin kummittelemaan psykopaatti Northcottia näyttelevän Jason Butler Harnerin olemus. Tämän tosielämän namusedän rinnalla fiktiiviset Hannibal-hahmot alkavat tuntua joulukalenterin tontuilta. Samasta syystä elokuvan huipentava hirttokohtaus herättänee katsomossa kuin katsomossa lynkkausmielialan. Republikaaniohjaajan kanta kuolemantuomioon ei jää epäselväksi. Mässäilyn maku tympäisee tärkeän ja poikkeuksellisen väkevästi kerrotun tarinan lopuksi.

Teksti: Tuuve Aro

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.