TV-Opas

Naapurini Totoro (Tonari no Totoro)

Japani 1988. Ohjaus & käsikirjoitus: Hayao Miyazaki. Tuotanto: Studio Ghibli – Toru Hara. Leikkaus: Takeshi Seyama. Musiikki: Joe Hisaishi. Suomenkielisen version ohjaus: Pekka Lehtosaari. Pääosissa: Ida Malinen, Roosa Viitanen. Kesto: 86 min.

Suuresti rakastettu animeklassikko Naapurini Totoro saapuu vihdoin suomalaisille valkokankaille. Jo vuonna 1988 valmistunut Hayao Miyazakin fantasia-animaatio on yhtä valloittava tänään kuin 18 vuotta sitten.

Miyazakin elokuva on erinomainen esimerkki koko perheen elokuvasta, joka toimii täydellisesti ilman jatkuvaa vauhdinpitoa ja toimintaa. Naapurini Totoro on kertomus siskoksista, 4-vuotiaasta Meistä ja 10-vuotiaasta Satsukista, jotka muuttavat yhdessä isänsä kanssa uuteen kotiin ollakseen lähempänä sairaalaan joutunutta äitiään. Kyseessä ei ole kuitenkaan disneymäisen sentimentaalinen kuvaus tyttärien vaikeasta, äidittömästä elämästä, sillä perheen symppis isä pärjää jälkikasvunsa kanssa mainiosti. Äidin sairaus ei itse asiassa muodostu lainkaan keskeiseksi, vaan Miyazaki kohtelee sitä elämän tosiseikkana kuin mitä tahansa arjen ilmiötä konsanaan.

Satsuki ja Mei elävät vielä lapsen kokemusmaailmassa, jonka havainnot – koulutyön ohella – täyttävät heidän päivänsä. Kun Mei tulla tupsahtaa sattumalta ison karvakasan, kuorsaavan Totoron, pesälle, alkaa ennakkoluulottomien siskosten valloittava seikkailu.

Suurikokoinen Totoro ei ole pelottava eikä millään tavoin uhkaava. Maaginen metsä ei sekään vaikuta vaaralliselta, päinvastoin. Kaiken läpi sykkii Miyazakin luonnonläheisen humanismin suuri, lämmin sydän. Elokuva ei viljele väkivaltaisia vastakkainasetteluja, vaan se pyrkii kietomaan kaikenikäiset ja -kokoiset karvaiseen, turvalliseen syliinsä. Totoro on paikalla aina kun tytöt häntä tarvitsevat. Samoin iso kissa, joka onkin bussi (!).

Piirrostyöhön yhä edelleen konkreettisesti osallistuva ohjaaja Hayao Miyazaki luo Totorossa, kolmannessa elokuvassaan, lumoavan, omintakeisen maailman, josta ei löydy sijaa aikuisten kuivalle logiikalle. Miyazaki rakastaa yksityiskohtia saaden myös yleisön kiinnittämään niihin haltioitunutta huomiota. Naapurini Totoro on japanilaismestarin tuotannon kulmakivi, se perusta, jolle myöhempien elokuvien (mm. Prinsessa Mononoke, Henkien kätkemä ja Liikkuva linna) suosio perustuu. Legendaarisen animaatiostudion, Studio Ghiblin, uudessa logossa esiintyy syystä juuri Totoro.

Naapurini Totoro -fantasiaa voi ja pitääkin suositella kaikille elokuvan ystäville. Totoro on moderni klassikko, oman genrensä himmentymätön helmi, jonka maailmanlaajuiseen menestykseen ei ole tarvittu ylettömiä markkinointibudjetteja. Suosion löytäminen on vain luonnollista silloin kun kokonaisuus on näin hieno.

Suomalaisen ääniversion ohjauksesta on vastannut mm. Studio Ghiblin studioilla vieraillut Miyazaki-fani, ohjaaja Pekka Lehtosaari. Tyttöjen äänirooleissa esiintyvät Ida Malinen ja Roosa Viitanen.

Teksti: Outi Heiskanen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.