Mainos
Mainos

Liikennelääkäri tehostaisi huuruissa ajavien valvontaa – kritisoi rajusti onnettomuustilastointia

Suomessa pitäisi keskittyä valvomaan päihtyneitä ja lääkehuuruisia kuljettajia yleisen valvonnan sijaan. Lisäksi tilastoja tulisi tulkita uudella tavalla, sanoo liikenneasioihin erikoistunut professori Timo Tervo.

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo kritisoi Autoliiton Nopeudet ja nopeusrajoitukset -tapahtumassa tilastoja, koska esimerkiksi poliisin tietoon tulee jopa vain kymmenesosa teillä vamman aiheuttaneista onnettomuuksista ja murto-osa korvatuista vahingoista. Siksi poliisin tilastoihin ja niiden perusteella tehtäviin päätöksiin on syytä suhtautua varovaisesti.

Tilastointitapojen, kuten pelkästään keskinopeuden muutoksiin perustuvan arvioinnin kritisoinnin lisäksi Helsingin yliopiston professori Tervo esitteli tapahtumassa runsaasti perusteluita lääkehoidon ja huumeiden vaikutuksista ajokäytökseen.

Jyrkkiä sanoja

Tervo käytti välillä jyrkkää kieltä arvioidessaan liikenneonnettomuuksista raportoimista ja tiedottamista.

– Valvonta, tiedotus ja lainsäädäntö manipuloitujen tilastojen perusteella on kyseenalaista, koska sieltä on poistettu valtaosa onnettomuuksista, hän totesi viitaten itsemurha- ja sairauskohtauksien aiheuttamien onnettomuuksien poistamiseen tilastoista.

– En tiedä mikä on oikea totuus. Poliisi väittää, että nopeusvalvontakamerat vähentävät Kehä I:n onnettomuuksia, mutta V-Traffic-palvelun tilastojen mukaan lukemat ovat erilaiset. Tilastoja on monenlaisia.

Hän esitteli myös ratkaisuja tiestön turvallisuusratkaisuiksi.

– Tieosuuksilla, joilla nokkatörmäys on estetty keskikaiteilla, on myös vähiten onnettomuuksia.

Lähes puolet kuolononnettomuuksista sairausperäisiä

Liikennevakuutuskeskuksen Ajoterveysraportin perusteella kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 47 prosentissa oli sairausperäinen syy. Sairauskohtaus oli syynä näistä 13 prosentissa ja sairaus vaikutti 34 prosentissa kuolononnettomuuksien taustalla.

Tervo esitteli myös tutkittuun tietoon perustuen, kuinka ikäihmisillä on runsaita määriä lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksensa johdosta sekavaa liikennekäytöstä.

– 70 ikävuoden jälkeen keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö nousee rajusti, eikä se voi olla näkymättä ajamisessa, hän perusteli.

Tervon puheenvuorolla keskityttiin myös mielenterveyden ja lääkityksen vaikutuksiin liikenteessä.

– Psykiatrit eivät puutu ajolupiin mielellään, hän kritisoi.

Tervo esitteli karuja potilaskertomuksia. Erään potilaan silmät olivat olleet kuivat, toisessa esimerkissä potilas oli ilmoittanut, että silmäluomet roikkuvat ja haittaavat ajamista. Molemmilla henkilöillä oli pitkä lista käytössä olevia reseptilääkkeitä, joiden rinnakkaisvaikutuksista seuraa heikentynyttä ajokykyä.

Roikkuvien luomien tapauksessa lääkärin ratkaisu oli luomileikkaus, eikä vähentää 20-kohtaista lääkecocktailia, joka todennäköisesti aiheutti vaivan. Molemmilla mainituilla henkilöillä oli voimassa oleva ajo-oikeus.

Tervon mielestä nuorten psyykelääkkeiden käyttö on huomioitava ajo-oikeuden arvioinnissa entistä paremmin, koska käyttö on noussut merkittävästi.

Hänen mielestään myös turvalaitevalvontaan tulee kiinnittää huomiota. Nuorten kuolononnettomuuksista 43 prosenttia menehtyneistä kuljettajista olisi selvinnyt elossa turvavyötä käyttämällä, matkustajista vielä useampi.

Pyöräilijöille sapiskaa

Pyöräilijöitäkään ei säästetty kritiikiltä.

– Pyöräilijät ovat usein liikennesääntöjä laiminlyöviä bandiitteja. He ajavat suurella nopeuserolla kevyen liikenteen väylillä, jossa liikkuu esimerkiksi ikäihmisiä jalan. Tämä herättää pelkoa ja vaarantaa varsinkin iäkkäiden jalankulkijoiden turvallisuutta. Iän mukana sekä pyöräilijöiden että jalankulkijoiden onnettomuudet nousevat voimakkaasti. Toisten huomioiminen ja sääntöjen noudattaminen kuuluu myös pyöräilyyn ja useimmillahan on ajokortti.

Esityksensä johtopäätöksissä Tervo esitteli seuraavia näkemyksiään.

– Keskinopeusmalli ei riitä yksin selittämään kokonaisriskiä – nopeudella on toki vaikutusta, ja rajoituksia on syytä noudattaa ja valvoa.

– Suurimmat riskit liittyvät kuljettajan tilaan ja vain pieni ryhmä terveistä ja selvistä kuljettajista – alle 10 prosenttia – ajaa kuolonkolarin ylinopeudella, eikä niissäkään nopeus ole ainoa syy.

Tervon puheenvuoro sai paikallaolijoista etenkin poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan Dennis Pastersteinin esittämään vastaperusteluita professorin esitykselle.

Hänen mielestään ongelma ovat lääkärit, jotka määräävät ihmisille sekavia lääkekokonaisuuksia, jotka usein aiheuttavat sekavaa käytöstä liikenteessä.

– Tilaisuuden jälkeen keskustelimme Pastersteinin kanssa rakentavasti. Kerroin, että poliisi on laiminlyönyt rekisterinpidon lääkäreiden tekemistä ilmoituksista. Näin ollen niiden jakaumaa ja laatua ei voida valvoa. Olimme yhtä mieltä siitä, että lääkärin antama väliaikainen ajokielto pitäisi saada näkymään poliisin tietokantaan valvonnan helpottamiseksi. Pasterstein otti asian välitettäväkseen, Tervo kertoi.

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme