Mainos
Mainos

Mietittävää autoilijoille, lapsille ja vanhemmille – "lapsi on liikkuva varoitusmerkki"

Koulut alkavat ensi viikolla ja liikenteessä liikkuvien lasten määrä lisääntyy.

MTV Autojen liikenneturvallisuusasiantuntija, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen, haluaa muistuttaa, että lapsi on liikkuva varoitusmerkki, jota on aina noudatettava.

Moni lapsi opettelee koulureitin ensin vanhemman kanssa. Tuttua reittiä aletaan vähitellen kulkea yksin tai kaverien seurassa. Vähitellen taidot karttuvat, reviiri laajenee ja aletaan liikkua myös monimutkaisemmissa liikenneympäristöissä.

Lapsen kyky hahmottaa ajoneuvojen nopeuksia ja etäisyyksiä kehittyy vähitellen. Itsenäistä liikkumista liikenteessä aloitteleva lapsi tarvitsee konkreettisia neuvoja vanhemmiltaan.

Moni vanhempi neuvookin lapselle kiintopisteen (rakennus, toinen risteys, liikennemerkki tms.) ja kertoo, että jos lähestyvä auto on jo ehtinyt kyseisen pisteen kohdalle, ei tien ylittäminen enää ole turvallista.

– Tämä ohje toimii kuitenkin vain, jos ajoneuvot liikkuvat vanhempien olettamalla tavalla – nopeusrajoitusten sallimilla nopeuksilla. Yksikin koheltaja joukossa voi pilata hyvän ajatuksen, Vesalainen toteaa.

Lapsi jää piiloon

On tärkeää, että ajoneuvojen kuljettajat tiedostavat lapsen pieneen kokoon liittyvät riskit. Lapsi jää helposti piiloon pensaiden tai toisten autojen taakse.

Pieni koko vaikeuttaa myös lapsen omaa havainnointia. Maailma näyttää aivan erilaiselta lapsen silmin – alhaalta havainnoituna ja arvioituna.

– Tätä jokainen voi testata menemällä kyykkyyn vilkkaassa liikenneympäristössä ennen tien ylitystä, Vesalainen yllyttää.

Myös pysäköidyt autot ja pensaat, joiden yli aikuisella on mahdollisuus nähdä ongelmitta, vaikeuttavat lapsen havainnointia.

– Lapsi ei esimerkiksi näe kadun reunaan pysäköidyn auton yli kurkistamatta sen takaa tielle, Vesalainen muistuttaa.

Tielle ryntäävä lapsi voi yllättää

Erilaiset leikit ovat keskeinen osa lapsen elämää vielä kouluiässäkin. Lapsen keskittymiskyky on rajallinen eli on hyvin mahdollista, että leikki tai pallopeli vie täysin lapsen huomion. Klassinen esimerkki on tilanne, jossa pallo vierii pihasta aidan takaa tielle ja hieman myöhemmin samasta portista ryntää lapsi.

– Viisas autoilija osaa ennakoida tämän ja monta muuta tilannetta niin, että turhilta vaaroilta vältytään, Vesalainen toteaa.

Lapsi saattaa myös säntäillä. Kaverin näkeminen tien toisella puolella tai jokin muu vastaavanlainen tilanne johtaa helposti siihen, että alkuperäinen kulkusuunta päätetään nopeasti muuttaa. Lapsi tekee tämän suunnanmuutoksen yhtäkkiä, mitään varoittamatta, eikä hänen kapasiteettinsa riitä enää huomioimaan lähestyviä ajoneuvoja. Kuljettajan on tunnistettava riski ja ennakoitava tilanteen kehittyminen.

– Jos tien molemmilla puolilla on lapsia, on kuljettajan oltava erityisen tarkkana ja varauduttava siihen, että jommaltakummalta puolelta joku saattaa halutakin toiselle puolelle, Vesalainen muistuttaa.

Kun riski on tiedossa, voi kuljettaja nopeutta alentamalla ja havainnointia tehostamalla vaikuttaa siihen, ettei häntä päästä yllättämään.

Älä käytä kännykkää autossa tai kävellessä

Koska lapsen huomiokyky liikenteessä on rajallinen, ei sitä tule entisestään kuormittaa esimerkiksi kännykkään puhumalla, netissä surffaamalla, pelejä pelaamalla, tekstaamalla tms.

Hyvä yleisohje on, ettei kännykkää käytettäisi liikenteessä liikuttaessa ollenkaan.

Arkirealismia kuitenkin on, että puhelin toimii lapsen ja vanhempien kommunikointivälineenä päivän aikana – joskus myös koulumatkalla.

– Lapselle tulisi painottaa, että kännykkää ei tarvitse kaivaa esiin samalla hetkellä, kun se alkaa soida – varsinkaan, jos samaan aikaan on ylittämässä tietä tai valmistautumassa tien ylitykseen, Vesalainen painottaa.

Etsitään turvallinen paikka, jossa puheluun voidaan vastata tai soittaa takaisin, jos se ylipäänsä on tarpeellista ennen kotiin pääsyä. Puhelimen käytön liikenteessä tulisi siis aina tapahtua paikallaan oltaessa, turvallisessa paikassa.

– Vastaavasti lasta lähestyvän autoilijan on oltava entistä valppaampana, mikäli hän näkee lapsen pitävän kännykkää kädessään, Vesalainen muistuttaa.

Vanhemman tehtävä on sopia lasten kanssa kännykänkäytön pelisäännöt liikenteeseen – unohtamatta omaa esimerkkiään.

Elinikäisen oppimisen periaate

Lapsen liikenneasenne kehittyy vähitellen. Lapsi ammentaa vaikutteita vanhemmiltaan, muilta aikuisilta sekä kavereiltaan.

Vanhempien hyvä esimerkki on tärkeää. Jos vanhemmat eivät käytä turvavyötä tai pyöräilykypärää, ei lapsikaan koe niitä mielekkäiksi. Vastaavasti, jos vanhempi tai muut aikuiset toistuvasti kävelevät päin punaista liikennevaloa, ei lapsi hahmota, että tilanteeseen voisi liittyä mitään erityistä riskiä.

– Esimerkillämme vaikutamme – tahdomme sitä tai emme – siihen, kuinka lapset liikenteessä toimivat, Vesalainen paaluttaa.

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme