Mainos
Mainos

Miksi osa autoilijoista vaikeuttaa ohittamista kiihdyttämällä?

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.

Vastaajana Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Miksi niin moni vaikeuttaa ohittamista kiihdyttämällä samanaikaisesti

Vastaus: Kyseessä on tilanne, jonka varmasti jokainen meistä on joskus kokenut. Siihen, mikä saa ohitettavan nostamaan nopeuttaan, voi olla hyvinkin erilaisia syitä. Aina kyse ei ole kiusanteosta, vaikka se ohittajasta saattaakin siltä tuntua.

Ajatukset muualla

Valitettavan usein kuljettajan ajatukset harhailevat muualla kuin ajamisessa. Mielessä saattavat pyöriä työ- tai kotiasiat, ihmisssuhteet, Pokemonit tai esimerkiksi meneillään oleva puhelu.

Kun vierelle ilmestyy ohittava auto, kuljettaja havahtuu takaisin todellisuuteen – ajotehtävään. Hän vilkaisee nopeusmittaria ja huomaa ajonopeutensa pudonneen suurimmasta sallitusta. Vaistomainen reaktio on, että kuljettaja pyrkii palauttamaan nopeutensa rajoituksen mukaiseksi, vaikkei se ohituksen ollessa käynnissä olekaan järkevää.

Arka kuljettaja

Kysymyksessä esitettyyn ongelmaan törmää erityisen usein ohituskaistan alkaessa. Tällöin ohitettavaa autoa ajaa usein kuljettaja, jolla on vähäinen kokemus maantiellä ajamisesta tai hän on vain perusluonteeltaan muuten arka ajamaan maantienopeuksia.

Ohituskaistan alkaessa tie levenee. Leveämpi tie saa aremmankin kuljettajan kokemaan olonsa turvallisemmaksi ja hän uskaltaa nostaa nopeuttaan – huomaamatta tai ymmärtämättä juuri samaisella hetkellä seurata takana olevaa liikennetilannetta.

Nopeusrajoitus nousee

Monilla pääteillä, joilla vallitsee muuten 80 km/h nopeusrajoitus, on rajoitusta nostettu ohituskaistan ajaksi. 80 km/h:n alueella rajoitusta hitaammin körötellyt havahtuu 100 km/h:n rajoitusmerkin kohdalla nostamaan nopeuttaan uutta rajoitusta vastaavaksi – erityisesti, kun tie vielä samanaikaisesti levenee ja luo näin kuljettajalle turvallisuuden tuntua.

Järkevämpää olisi kuitenkin jatkaa samaisella ajonopeudella, jolloin takaa lähestyvät, kiireisemmät, pääsisivät ongelmitta ohitse.

Vastaavaan ilmiöön voi törmätä myös muualla kuin ohituskaistaosuuksilla. Mikäli ohitukseen päätetään lähteä heti nopeusrajoituksen noustua, saattaa ohitettavan auton kuljettaja keskittyä oman nopeuden nostoon uutta rajoitusta vastaavaksi huomaamatta tai ajattelematta ollenkaan, että takaa lähestyvä auto on lähtenyt ohitukseen.

Kilpailuvietti herää

Toki joskus – onneksi kuitenkin aika harvoin – ohitettavaksi voi seuloutua myös kilpailunhaluinen ja voitonhimoinen kuljettaja, joka on valmis vaarantamaan oman ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuden säilyttääkseen kasvonsa liikenteessä käytävässä valtataistossa vaikkapa nelostien herruudesta.

Tällöin on tärkeää, että ohittaja pitää oman päänsä kylmänä eikä itse provosoidu tilanteessa. Mitä todennäköisimmin, ohittajan provosoituminen vain provosoisi ohitettavaa entisestään. Viisaampi antaa periksi ja luopuu ohitusaikeesta.

Tarve kouluttaa

Keskuudessamme ajelee myös – ainakin omasta mielestään – toinen toistaan pätevämpiä "liikennepedagogeja". Viittaan tällä kuljettajiin, jotka ajavat mielestään itse niin hyvin, että heidän on tarpeen alkaa opettamaan oikeaa liikennekäyttäytymistä myös muille.

Nämä ”kouluttajat” ovat siis kavereita, jotka etsivät virheitä toisten ajamisesta mieluummin kuin omastaan. He soittavat torvea, näyttävät käsimerkkejä tai koputtavat päätään vain muutamia metodeja mainitakseni.

Mikäli tällainen ”kouluttaja” sattuu ohitettavaksi, hän saattaa kokea tarvetta muistuttaa ohittajaa vallitsevasta nopeusrajoituksesta kiihdyttämällä itse nopeuttaan. Ajatus on tällöin usein aika outo: ”Jotta sinä et ajaisi sallittua kovempaa, minä voin sen tehdä”. Kyseessä on mielestäni hyvin jännä tapa ajatella.

Mitä sanoo laki?

Tieliikennelain 19 §:ssä neuvotaan, että ”ohitettavan on, havaittuaan ohituksen vasemmalta, pysyteltävä niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, eikä hän saa lisätä nopeutta.

Vaikkei lain rikkominen milloinkaan ole hyväksyttävää, on tosiasia se, että kaikki kuljettajat tekevät liikenteessä virheitä – joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Läheskään aina ei siis ole kyse tietoisesta kiusanteosta. Sen sijaan, että etsimme muiden tekemiä virheitä, kannattaa pysähtyä ison peilin eteen miettimään, olisiko omassa toiminnassa jotain parannettavaa – oliko esimerkiksi ohittaminen kyseisessä tilanteessa tarpeellista? 

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme