Mainos
Mainos

Nykyaikaisen tiepalveluauton rakentaminen on hienoa käsityötä – Kainuussa autoilijoita avustaa nyt tuliterä Iveco

Autoliiton yleisen tiepalvelun käyttöön valmistui hiljattain uusi tiepalveluauto. Auto- ja liikenneturvallisuusasiantuntijanamme toimiva Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen koordinoi myös Autoliiton yleistä tiepalvelua. Pyysimme häntä kertomaan autosta ja sen rakentamisen vaiheista.

Tiepalveluautolta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia riippuen siitä, minne päin Suomea se on tarkoitettu. Suuremmissa kaupungeissa on tärkeää, että autolla pääsee pysäköintihalleihin. Tämä on huomioitava auton korkeudessa, koska valtaosa halleista on vain 2,1 metriä korkeita.

Autoliiton uusin tiepalveluauto rakennettiin sen sijoituspaikan, Kainuun, tarpeet huomioon ottaen. Siellä pysäköintihalleja suurempi haaste ovat pitkät välimatkat ja haasteelliset keliolosuhteet – erityisesti talvella.

Tilaa sekä ihmisille että työkaluille

Koska etäisyydet ovat pitkät, olosuhteet kylmät ja taukopaikkoja harvassa, on tärkeää, että taipaleelle jääneet ihmiset saadaan lämpimään odottelemaan siksi aikaa, kun tiepalvelumies korjaa autoa.

Pitkistä etäisyyksistä johtuen tiepalveluautossa pitää kulkea mukana mahdollisimman kattava työkaluarsenaali. Jonkin olennaisen työkalun puuttuminen saattaa aiheuttaa monien kymmenien kilometrien ylimääräisen ajon, mikä viivästyttää auton korjaamista olennaisesti.

Raaka-auton valinta

Valitsimme Kainuun-piirin tiepalvelukäyttöön Iveco Dailyn kuorma-autoversion. Auto tilattiin tehtaalta kaksipaikkaisena. Tällä ennakoitiin kulkumahdollisuutta kuljettajan paikalta, etupenkkien välistä, varustelun yhteydessä rakennettavaan jatko-ohjaamoon.

Kuten tavara-autoissa yleisesti – myös Iveco Dailyssä – on tarjolla montaa eri korkeutta ja pituutta. Korkeus pyrittiin valitsemaan niin, että rakennettavaan jatko-ohjaamoon ja tavaratilaan saataisiin seisomakorkeus, jolloin sekä autossa kulku että siellä työskentely olisivat mahdollisimman ergonomisia.

Auton pituus haluttiin pitää maltillisena paristakin syystä:

Kun akseliväli on kohtuullinen, pääsee autolla näppärästi myös tiukkoihin paikkoihin.

Akselivälin lisäksi auton pituuden kasvaessa kasvaa myös peräylitys eli taka-akselin jälkeinen osa autoa. Pitkä peräylitys toimisi vipuvarren lailla, kun sen päällä olevaan tavaratilaan lastataan valtava työkalumäärä. Tällöin auton nokka kevenisi olennaisesti ja siitä tulisi epämiellyttävä ajettava. Nyt valittu pituus on sellainen, että työkalujen paino saadaan juuri optimaalisesti vetävän taka-akselin kohdalle.

Virtaa varusteluun

Dailyyn otettiin tehtaalta myös normaalia tehokkaampi laturi, jotta virrantuotto olisi varmasti riittävä huomioon ottaen varustelussa asennettavat laitteet.

Auton varusteluun kartoitettiin sopivaa kumppania Suomesta ja ulkomailta. Lopulta päädyimme porilaiseen Auto-Kirmola Oy:hyn, joka on erikoistunut haastaviin ohjaamomuutoksiin ja erilaisten hyötyajoneuvojen varusteluihin.

Lukuisia jälkiasenteisia varusteita varten autoon lisättiin myös toinen akku. Sitä ladataan ajossa auton omalla laturilla ja auton ollessa parkissa erillisellä, autoon kiinteästi asennetulla, ylläpitolaturilla. Ylläpitolaturi saa virtansa auton etupuskurissa olevan ”lohkolämmitinpistokkeen” kautta.

Väliseinää siirrettiin

Varustelussa auton alkuperäinen väliseinä purettiin etuistuimien takaa. Uusi väliseinä ilmanvaihtoventtiileineen rakennettiin oikealla sivulla olevan liukuoven takareunan linjaan. Väliseinän alareunaan tehtiin saranoitu pitkäntavaranluukku siltä varalta, että autolla on tarpeen kuljettaa satunnaisesti jotain pidempää. Yllättäviä kuljetustarpeita voi tulla, koska normaalien tiepalvelutehtävien lisäksi Autoliiton tiepalvelumiehet osallistuvat muun muassa liikenteenohjaustehtäviin ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaan.

Jatko-ohjaamoon tuli neljä matkustajapaikkaa etupenkkirivistön 1 + 1 -istuimien lisäksi. Näin jatko-ohjaamo toimii lämmittely- ja taukopaikkana sekä toimistona. Seiniin ja kattoon, verhoilumateriaalien alle, tuli lämpöeristys. Autoon lisättiin myös alkuperäisten etusivuikkunoiden perään lämpöeristesivulasit.

Toimistokäyttöä ajatellen jatko-ohjaamon seinältä saa nostettua esiin kaasujousipöydän. Sinne rakennettiin myös kattava yleis- ja kohdevalaistus. Tietokoneen tai mobiililaitteiden lataaminen onnistuu hyödyntäen joko kuljettajan istuimen taakse asennettua 2 000 watin siniaaltoinvertteriä tai seiniin asennettuja 12 V- ja USB-pistokkeita. Vastaavat pistokkeet löytyvät myös tavaratilan puolelta. Toimisto- sekä muut pientarvikkeet saa sijoitettua turvallisesti lukuisiin lokeroihin, liukuovikaapistoihin ja mappihyllyihin.

Tehokas polttoainetoiminen ilmalämmitin sekä muita mukavuutta ja turvallisuutta lisääviä varusteita

Jatko-ohjaamon ja tavaratilan lämmityksestä huolehditaan yhdellä ja samalla polttoainetoimisella ilmalämmittimellä. Ilman virtausta jaetaan Y-haaralla jatko-ohjaamon matkustajapaikkojen alle sekä tavaratilaan. Y-haaran asentoa säädetään kuljettajan istuimen viereen tuodulla vivulla, jolloin kuljettaja pystyy myös ajon aikana valitsemaan, missä suhteessa halutaan lämmittää tavaratilaa ja matkustamoa.

Tavaratilan lämmittäminen saattaa tuntua energian haaskaukselta. Se ei kuitenkaan sitä ole. Valtava rautainen työkalumassa sitoo itseensä kylmyyttä ja tekee työkalujen käytöstä ilman lämmitystä vähintään epämukavaa ellei jopa mahdotonta.

Tavaratila luonnollisesti myös lämpöeristettiin, jotta sen lämmittäminen on järkevää. Siellä kuljetettavat työkalut säilyvät järjestyksessä monipuolisessa, ajoneuvokäyttöön suunnitellussa, laatikosto- ja hyllystöratkaisussa.

Koska tiepalveluautolla joudutaan kuljettamaan avustuspaikalle usein myös polttoainetta, asennettiin tavaratilan kattoon poistoilmapuhallin. Sen avulla saadaan tavaratilasta nopeasti poistettua mahdolliset polttoainehöyryt. Samaa puhallinta hyödynnetään myös koko auton ilmanvaihtoon, yhdessä väliseinään asennettujen ilmanvaihtoventtiilien kanssa.

Sekä matkustajapaikoille että tavaratilaan kulkua helpottamaan asennettiin rosteriset astinlaudat. Ulkonäön lisäksi ne tuovat ennen kaikkea turvallisuutta minimoiden sekä tiepalvelumiehen että jatko-ohjaamoon lämmittelemään siirtyvien asiakkaiden liukastumis- tai kompastumisriskit.

Valoa tielle ja sen vierelle

Pitkillä ja pimeillä korpitaipaleilla on tärkeää hyvä näkyvyys niin ajettaessa kuin korjattaessakin.

Tiepalveluauton nokalle asennettiin lisäkaukovalot omaan tukevaan lisävalorautaansa. Valoihin laitettiin järeät vakaajatangot, jotka kiinnitettiin tukevasti auton metalliosiin. Näin valojen suuntaus saadaan pysymään kohdillaan sekä vältetään heppoisen kiinnityksen tai huonosti kiinnitettyjen vakaajatankojen aiheuttama valon värähtely, joka tunnetusti ärsyttää – paitsi vastaantulijoita myös tiepalveluauton kuljettajaa itseään.

Auton oikealla sivulla olevan liukuoven päälle asennettiin tehokas työvalo, jota voidaan käyttää sekä kojelautaan että auton sivuoven karmiin asennetuista katkaisijoista. Myös taakse tuli työvalot samalla katkaisinlogiikalla. Takatyövaloja kuljettaja voi hyödyntää myös peruuttaessaan, mikäli kaipaa lisävaloa hämärillä tai pimeillä pihoilla autoa käännellessään.

Merkittävän avun auton peruutteluun sekä kääntelyyn oudoissa ja ahtaissa paikoissa tuo pimeänäköperuutuskamera. Sen näyttö löysi paikkansa ohjaamosta, perinteisen taustapeilin kohdalta.

Turvallisuutta on myös auton havaittavuus

Tiepalveluauto joudutaan avustustehtävissä pysäyttämään tai pysäköimään välillä hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Siksi on tärkeää, että muut tienkäyttäjät havaitsevat sen ajoissa. Ivecon katolle tulikin kaksi vilkkupaneelia, jotka vilkkuvat niin eteen, taakse kuin sivuillekin.

Näiden lisäksi auton sivupeileihin asennettiin vilkkumiskulmaltaan laajat ruuhkavilkut, jotka näkyvät paitsi eteen – myös sivulle. Ruuhkavilkku toimii tiepalvelukäytössä paremmin sivupeiliin kuin auton nokkaan asennettuna: Tiepalveluauto pyritään pysäköimään tien varressa avustettavan auton perään. Näin ollen maskiin asennetut ruuhkavilkut peittyisivät edestä katsottuna avustettavan auton taakse siinä, missä peileihin asennetut vilkut näkyvät hienosti eteenpäin.

Myös auton takapilareihin, takavalojen yläpuolelle, asennettiin pienet ruuhkavilkut helpottamaan auton havaittavuutta takaa päin lähestyttäessä. Tavaratilan ovien ollessa auki tietyssä asennossa, nämä ruuhkavilkut tosin peittyvät. Näissä tilanteissa näkyvyys taaksepäin haluttiin varmistaa katon takareunaan asennetulla vilkkupaneelilla.

Tiepalveluauton näkyvyys viimeisteltiin näyttävällä heijastavalla teippauksella – tosin vain kylkien osalta. Edessä ja takana heijastavan mainosteippauksen käyttö on kielletty.

Ivecon voi kohdata arkikäytössä Kainuussa sekä erilaisissa Autoliiton tempauksissa ja tapahtumissa. Autolla liikkuva tiepalvelumies esittelee sitä mielellään yleisölle tilanteen niin salliessa.

***

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme