Mainos
Mainos

Osaatko lämmittää autosi tolpasta? Näillä vinkeillä edes sinä et voi epäonnistua

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Miten auton lämmitystolppaa käytetään oikein?

Vastaus: Lämmittämisen onnistumiseksi on huomioitava tiettyjä asioita.

Lämmitystolpan ajastinkellon kellonaika on syytä tarkastaa ja ajastimen toiminta testata aina aika-ajoin. Tämän voi tehdä jollain sähkölaitteella, jolla tolpan toiminta on helppo todeta. Mikäli tolppaan ei jostain syystä tule sähköä, kannattaa tarkastaa ensin ajastinkellon asento, tolpassa oleva sulake sekä vikavirtasuoja. Vikavirtasuojan toiminta tulisi testata ainakin pari kertaa vuodessa testipainiketta painamalla, jolloin vikavirtasuojan pitäisi laueta.

Myös tolpan luukun lukko kannattaa voidella säännöllisesti. Näin se toimii moitteettomasti myös pakkasilla.

Toimiiko autosi lämmitysvastus?

Lämmitystolpan toiminnan lisäksi on syytä varmistaa auton moottorilämmittimen vastuksen toiminta. Moni laittaa uskollisesti auton johdon päähän vielä vuosia sen jälkeen, kun moottorin lämmitysvastus on sanonut sopimuksensa irti.

Mikäli autossa on lohko- tai letkulämmitin, voi lämmittimen toiminnan tarkastaa kuuntelemalla. Kun lämmitysjohdon kytkee kiinni moottorin ollessa kylmä, pitäisi hetken kuluttua alkaa kuulua lämpenemisen aiheuttamaa naksunaa tai jopa kohinaa.

Mikäli kyseessä on säteilylämmitin, on paras tapa testata sen toiminta kokeilemalla öljyn lämpötilaa. Nosta moottorin ollessa kylmä öljytikku ylös ja kokeile sormella öljyn lämpötilaa. Sen jälkeen auton voi laittaa tunniksi johdon päähän, minkä jälkeen koe kannattaa toistaa. Öljyn pitäisi olla selkeästi lämpimämpää kuin ennen lämmittämistä. Kuumalta öljy ei tässäkään vaiheessa tunnu, mutta lämpimämmältä kyllä.

Sisätilanlämmittimen toiminta saa monesti autoilijan kuvittelemaan, että myös moottorilämmittimen vastus toimisi moitteitta.

Mitä virheitä lämpötolpan käyttämisessä voi tehdä?

Oman ja muiden turvallisuuden takaamiseksi on syytä noudattaa seuraavia ohjeita:

  • Käytä vain laadukkaita, riittävästi pakkasta kestäviä lämmityskaapeleita.
  • Lämpötolpan kansi on pidettävä lukittuna aina – siis siitä riippumatta, onko tolpassa johto kiinni vai ei. Kyseessä on erityisesti lasten turvallisuuden kannalta olennainen asia.
  • Kun auto ei ole lämmityksessä, ei lämmitysjohtoa saa jättää kiinni pistorasiaan. Lapset saattavat mennä tökkimään jatkojohtoa. Lisäksi maassa lojuessaan se saattaa tehdä jännitteelliseksi sohjo- tai vesilammikon, jolloin myös aikuiselle käyttäjälle tai auton luona liikkuville aiheutuu vakava sähköiskun vaara.
  • Maassa lojuva lämmitysjohto on myös altis ilkivallalle tai esimerkiksi lumenaurauksesta tai -kolauksesta aiheutuville vaurioille. Vaurioitunut johto on aina hengenvaarallinen.
  • Moottorilämmittimen johdon kanssa ei saa käyttää jatkojohtoja vaan auton käyttäjän tulisi hankkia valmiiksi oikeanpituinen lämmitysjohto. Pihalla liikkuvat lapset saattavat mennä availemaan jatkojohtojen liitoksia ja altistuvat näin sähköiskulle.
  • Auton lämmittämiseen on käytettävä vain siihen tarkoitukseen kehitettyjä lämmittimiä. Välillä näkee luovan autoilijan käyttävän auton sisätilojen lämmittämiseen sellaista sähkölämmitintä, jota ei ole tarkoitettu autokäyttöön. Liian tehokas tai väärässä asennossa oleva lämmitin aiheuttaa tulipalovaaran.
  • Valitettavan usein edellisen kohdan luovien lämmitysratkaisujen yhteydessä näkee myös viriteltävän jatkojohtoja tms. ikkunoiden tai ovenkarmien välistä autoon sisälle. Oven tai ikkunan väliin puristuksiin jäänyt johto vaurioituu helposti ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa sen, että auton korista voi saada sähköiskun.

Millainen lämmitin sopii millaiseen autoon?

Lohkolämmitin, säteilylämmitin vai polttoainetoiminen lisälämmitin? Mitä ne oikeastaan ovat?

Verkkovirralla toimivia moottorinlämmittimiä nimitetään usein kansan keskuudessa lohkolämmittimiksi. Nimitys juontaa juurensa siitä, että vielä 90-luvulla verkkovirralla toimivan moottorilämmittimen lämmitysvastus asennettiin pääsääntöisesti moottorilohkon pakkaspropun tilalle lämmittämään lohkon sisällä olevaa vesitilaa.

Säteilylämmittimet

Alumiinisten moottorilohkojen myötä poistuivat asennuksen mahdollistaneet pakkasproput ja siirryttiin käyttämään moottorilohkon kylkeä lämmittävää säteilylämmitintä. Säteilylämmitin lämmittää ulkopuolelta lohkon kylkeä, josta lämpö johtuu lohkon läpi.

Moottorien downsizing-ilmiön myötä moottorikoot – ja samalla myös niiden vesitilat – ovat pienentyneet. Tämän vuoksi ja osittain myös asennuksen helpottamiseksi lohkon kylkeen asennettavista säteilylämmittimistä on enenevissä määrin siirrytty öljypohjan ulkokylkeen tuleviin lämmittimiin. Niissä lämmitysvastus lämmittää moottoriöljyä öljypohjan läpi.

Juuri tällainen öljypohjaan tuleva lämmitin lienee tällä hetkellä yleisin asennettava, verkkovirtaa käyttävä, lämmitin. Sen asentaminen on helppoa ja kustannustehokasta, koska toimenpide ei aiheuta tarvetta tyhjentää, täyttää ja ilmata auton jäähdytinjärjestelmää, kuten vesitilan lämmittimien kohdalla tapahtuu. Toivoa sopii, että nopeamman asennuksen myötä vähäisemmästä työajasta aiheutuneet kustannussäästöt siirretään lämmittimen ostaneen autoilijan kukkaroon.

Letkulämmitin

Neljäs sähkökäyttöinen moottorilämmitintyyppi on niin sanottu letkulämmitin, joka liitetään jäähdytysjärjestelmän letkuun asennusohjeiden mukaisesti. Tämä lämmitin siis lämmittää suoraan jäähdytinnestettä, kuten perinteinen lohkolämmitinkin.

Letkulämmittimen asentaminen joihinkin nykyautoihin on kuitenkin haasteellista. Se saattaa sekoittaa moottorinohjausjärjestelmää, minkä seurauksena moottori ei käynnisty heti lämmittämisen jälkeen. Markkinoilla on tarjolla myös kiertovesipumpulla varustettu letkulämmitin, jonka kanssa vastaavaa ilmiötä ei pitäisi esiintyä.

Harva autoilija tietää, millainen moottorinlämmitin hänen autossaan on. Käytännössä kuuleekin usein puhuttavan vanhan tavan mukaan ”lohkolämmittimistä”. Autoilijan kannalta tilanne näyttää ulospäin samalta lämmitintyypistä riippumatta: puskurissa on pistoke, johon verkkovirtaan kytketty lämmitysjohto liitetään.

Polttoainetoiminen lisälämmitin

Polttoainetoimisten lisälämmittimien etu on se, että autoa voidaan esilämmittämää ilman verkkovirtaa. Polttoainetoiminen lisälämmitin polttaa auton omaa polttoainetta ja käyttää auton akkuun varastoitua virtaa. Se lämmittää paitsi moottorin myös sisätilat. Sisään ilma johdetaan hyödyntämällä auton lämmityslaitetta. Polttoainetoimisia lisälämmittimiä on saatavilla sekä bensa- että dieselautoihin.

Polttoainetoiminen lisälämmitin on jonkin verran sähkökäyttöistä moottorin- ja sisätilanlämmitintä kalliimpi, mutta erinomaisen näppärä varuste. Sitä käytettäessä on kuitenkin muistettava, että autolla tulisi aina ajaa selkeästi pidempään kuin sitä on lämmitetty. Näin varmistetaan, että akku ehtii latautua riittävästi.

On tärkeää huomata, että polttoainetoiminen lisälämmitin sekä auton puhallin kuluttavat akun virtaa. Mikäli autolla ajetaan kovilla pakkasilla viikon päivät niin, että aina lämmitetään 30 min ennen 15 minuutin työmatkaa, saattaa auto jäädä jonain aamuna käynnistämättä akun ollessa tyhjä.

Mikäli tunnistaa itse ajavansa juuri tällaista erittäin lyhyttä matkaa koko ajan, on verkkovirtaan liitettävä moottorinlämmitin parempi vaihtoehto. Toisaalta, jos haluaa lyhyestä ajosuoritteesta huolimatta käyttää polttoainetoimista lämmitintä, voi hommata autoon ns. ylläpitolaturin. Sen avulla saa ylläpidettyä akun varaustilaa. Toiset kiinteät ylläpitolaturit saadaan kytkettyä niin, että ne ottavat virtansa puskuriin asennetun lämmityspistokkeen kautta.

***

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme